Hakutulokset

Noin 5 % koululaisista ja nuorista aikuisista on koira-allergisia. Kissa-allergisten määrä on läntisen Euroopan maissa yleensä yhtä suuri tai vähän suurempi kuin koira-allergisten määrä. Vanhemmissa ikäluokissa allergioita on vähemmän.

Suurimmalla osalla allergia on niin lievä, että he saavat vain nuha- ja silmäoireita eläinaltistuksessa. Osalla on astma, ja oireitten pahentumiseen riittää epäsuorakin altistuminen koiran tai kissan hilseeseen esimerkiksi koulussa, liikennevälineissä tai työpaikoilla.

Koiran syljestä tulee kosketusnokkosihottumaa. Kissasta sellainen on harvinaista, sillä kissa ei juuri koskaan nuole ihmistä.

Allergeeneja hilseessä ja eritteissä

Kissan pääallergeeni on Fel d 1. Sitä on hilseessä syljessä, talissa ja peräaukon seudun rauhasten eritteissä. Uroskissoilla allergeenia on enemmän kuin narttukissoilla.

Koiran pääallergeeni on nimetty Can f 1:ksi, tärkein sivuallergeeni Can f 2:ksi. Niitä on hilseen ja karvan lisäksi myös syljessä ja seerumissa. On paljon keskusteltu ja myös tutkittu, onko joissakin koiraroduissa vähemmän allergeenia kuin toisissa.

Allergeenitonta koiraa ei ole

Aika yleisen uskomuksen mukaan villakoira olisi turvallinen lemmikki koira-allergiselle. Väite ei pidä paikkaansa. Kaikissa koirissa on samat allergeenit. Koirasta irtoava allergeenien määrä vaihtelee yksilöstä toiseen paljon enemmän kuin rodusta toiseen.

Kaikkein eniten hilsettä ja samalla allergeeneja irtoaa koirista, joilla on ihottumaa. Koirilla ja useilla muilla karvaisilla eläimillä on atooppista ihottumaa ja tali-ihottumaa siinä missä ihmiselläkin.

Oireita myös ei-allergiselle

Astmaatikkoa, jolla ei ole koira- tai kissa-allergiaa, kehotetaan siitä huolimatta välttämään etenkin koiria mutta myös muita karvaisia kotieläimiä. Onko kehotus turha? Ei välttämättä, sillä tutkimusten mukaan koiran, mahdollisesti myös muiden kotieläinten hilsepöly lisää hengitysteiden ärtyvyyttä ja samalla siis astmaa, vaikkei allergiaa olisikaan.

Vähälle huomiolle ovat jääneet eläinten kantamat mikrobit ja niiden merkitys allergikolle. Karvaisilla eläimillä on esimerkiksi kullakin omat rasvahiivalajinsa. Erityisesti iho-oireinen atoopikko on melko usein herkistynyt niille. Sen takia on luultavaa, että eläintenkin turkin hiivojen määrällä on merkitystä ihmisen allergiaoireisiin. Testiaineita ei ole tätä kirjoitettaessa saatavilla. Sen takia asia jää arvailujen varaan.

Suojaavatko kissa ja koira allergialta?

Viime vuosina on julkaistu lukuisia tutkimuksia kissan ja koiran merkityksestä allergian ja allergisten oireiden estämisessä. Suurimmassa osassa niistä allergiaa ja allergiaoireita on kehittynyt vähemmän sellaisille lapsille, joiden kotona on ollut lemmikki lapsen ollessa alle yksivuotias. Vaikutus on korostunut, kun lemmikki on saanut vapaasti majailla lapsen makuuhuoneessa.

Joissakin tutkimuksissa kissan antama allergiasuoja on ollut parempi kuin koiran, mutta suurimmassa osassa tutkimuksia koira on antanut paremman suojan. Tutkimusten joukossa on muutama, joissa tulos on tukenut perinteistä käsitystä, että altistuminen luo allergiaa.

Kissan ja koiran allergialta suojaavan vaikutuksen mekanismia ei tunneta. Yleisesti arvellaan, ettei selitys löytyisi kissan tai koiran hilseestä vaan bakteereista ja muista mikrobeista. Kotieläin lisää ympäristössään esimerkiksi bakteerimyrkkyjen määrää. Ne puolestaan suojaavat allergian kehittymiseltä.

Koiran ja kissan vaarattomuutta koskevia tutkimuksia on kritisoitu siitä, että tutkimusasetelma on ollut väärä. Kun ihmisiä ei voi määrätä pitämään tai välttämään lemmikkieläimiä, niitä on etupäässä sellaisissa kodeissa, joissa atooppisia allergioita ei ole tai niitä on vähän.

Luonnollinen toleranssi pitää oireita kurissa

Tuon tuostakin kuulee tarinoita, ettei omasta koirasta tule allergiaoireita, mutta muista koirista niitä kyllä tulee. Samaan kategoriaan kuuluu kertomus, kuinka koira-allergisen tytön perheeseen hankittiin kahden entisen koiran lisäksi kaksi koiraa lisää, ja allergiaoireet katosivat.

Onko mahdollista, että tarinat pitävät paikkansa? Kyllä. Koirien levittämien allergeenien määrä ja koostumus vaihtelevat koirasta toiseen. Jos omasta koirasta hilsettä irtoaa vähän, lievästi allergiselle ei tule oireita. Naapurin hilseturrista oireita sen sijaan tulee. Hilseturrilla on luultavasti paljon rasvahiivojakin turkissaan, ei vain hilsettä.

Koira-allergeenien lisääminen lähiympäristössä voi toisaalta saada aikaan luonnollisen toleranssin eli sietokyvyn lisäyksen niin, että koirien lukumäärän lisäys poistaa allergiaoireet, eikä pahenna niitä.
Luonnollisen toleranssin kehittäminen allergeenimäärää lisäämällä on kuitenkin niin huonosti tunnettu ja vaikeasti hallittavissa oleva keino päästä oireita eroon, että koira-allergisen on viisaampaa välttää koiria kuin haalia niitä kotiinsa lisää.

Lisäksi on muistettava, että toleranssi säilyy vain niin kauan kuin allergeenimäärä on sopivan korkealla tasolla. Lyhytkin katko altistuksessa voi saada herkkyyden ennalleen tai herkkyys jopa lisääntyy. Kissojen erilaisesta allergisoimiskyvystä ei liiku samanlaisia tarinoita kuin koirista.

Lähde: www.terveyskirjasto.fi