Äkillinen yliherkkyysreaktio
Anafylaksia tarkoittaa äkillistä yliherkkyysreaktiota, joka alkaa tavallisesti kämmenpohjien, hiuspohjan ja huulien voimakkaalla kihelmöinnillä ja kutinalla.
Kihelmöinti ja kutina leviävät muutamassa minuutissa ympäri kehon. Ihoon nousee nokkospaukamia, joita on tavallisesti ympäri kehoa. Huulissa ja silmäluomissa, usein muuallakin, on selvää turvotusta. Potilaan kurkkua kuristaa, ääni käheytyy ja henki saattaa vinkua. Vatsaa kouristaa, ja potilas saattaa oksentaa tai ripuloida. Pulssi on kiihtynyt ja iho on punakka.
Vaikeimmissa tapauksissa verenpaine laskee ja sydämeen tulee rytmihäiriöitä. Potilas on hengenvaarassa. Anafylaktinen reaktio kehittyy huippuunsa 10–30 minuutissa.
On arvioitu, että Suomessa hoidetaan vuosittain noin 150–250 potilasta anafylaktisen reaktion vuoksi. Huonossa tasapainossa oleva astma sekä sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät anafylaksian vaarallisuutta.
Tavallisia aiheuttajia
Ampiaisen ja mehiläisen myrkyt, ruoka-aineet, kuten vehnä, maapähkinä, puupähkinät, muna, kala ja maito sekä äyriäiset, tattari, seesaminsiemenet, selleri ja kiivi ovat tunnettuja allergisen anafylaksian aiheuttajia. Vehnän ohella muutamat muutkin ruoka-aineet voivat toimia rasitusanafylaksian laukaisijana.
Anafylaksian oireita voi tulla yllättäen 10 minuutista 4 tuntiin syömisen jälkeen rasituksen yhteydessä. Joillekin rasitusanafylaksia tulee vain kerran elämässä, joillekin muutaman kerran, joillekin toistuvasti.
Myös muu kuin allerginen anafylaksia on mahdollinen rasituksen yhteydessä. Siihen tarvitaan rasituksen lisäksi flunssa, krapula ja mahdollisesti jokin särkylääke.
Lääkeaineista antibiootit ja kipulääkkeet aiheuttavat useimmin anafylaktisia reaktioita.
Kaikkiin anafylaksioihin ei löydy mitään järkevää syytä.
Anafylaktisen reaktion erotusdiagnoosi
Osa anafylaktisina pidetyistä reaktioista osoittautuu tarkemmissa tutkimuksissa joksikin muuksi reaktioksi. Sellaisia ovat ennen kaikkea tavallinen pyörtyminen eli kollapsi, pelkoreaktio, paniikkihäiriökohtaus tai yleistynyt hikinokkosihottuma.
Pyörtynyt potilas on kalpea, usein kylmänhikinen, pulssi on hidas ja heikko. Iho ei punoita, turvotuksia tai nokkosihottumaa ei ole. Anafylaksiassa iho punoittaa ja kuumottaa, pulssi on tiheä ja potilaalla on usein turvotusta huulissa, kielessä, nielussa, silmäluomissa ja käsissä.
Nopeassa anafylaksiassa ei ehdi tulla nokkosihottumaa, ennen kuin potilas menettää tajuntansa. Sellaisen potilaan sydämen syke on kuitenkin epätasainen.
Pelkoreaktio voi olla melko äkillinen, mutta se voi tulla vasta 30–60 minuutin kuluttua tapahtumasta. Potilaalle tulee ahdistava olo ja hän voi pyörtyä. Pelosta pyörtynyt potilas herää kuitenkin nopeasti, kun hänet asettaa pitkälleen ja nostaa jalat pystyyn.
Paniikkihäiriössä potilaalla on kuolemanpelko ja ahdistuksen tunne, ja hän on hyvin levoton. Nokkosihottumaa, turvotuksia tai muita objektiivisesti havaittavia oireita ei ole. Paniikkihäiriö toistuu samanlaisissa oloissa, esimerkiksi kalan hajusta, tietystä lääkkeestä tai jännittävässä tilanteessa.
Anafylaksian ensihoito
Jos tilanne vaikuttaa uhkaavalta, auttajan tulee ensimmäiseksi soittaa hätänumeroon 112, sillä silloin tarvitaan nopeaa ammattiapua.
Anafylaksian ensihoito on adrenaliini, Jos potilaalla tai hänen läheisellään on käyttövalmis adrenaliiniruisku, sen sisältämä adrenaliini tulee pistää viivytyksettä reiden (tai olkavarren) lihakseen pakkauksen ohjeen mukaan. Ruiskun turhasta käytöstä ei ole muuta haittaa kuin nopeutunut pulssi parinkymmenen minuutin ajaksi.
Toinen adrenaliiniannos voidaan antaa tarvittaessa 5-10 minuutin kuluttua. Olisikin järkevää pitää mukanaan kahta adrenaliiniruiskua. Hoitoa voi täydentää avaavalla astmalääkkeellä, antihistamiinilla ja kortisonitableteilla.
Joka viidennellä oireet uusivat 8–10 tunnin kuluttua alkureaktion rauhoituttua. Kortisoni vaimentaa myöhäisreaktiota. Anafylaktisen reaktion saanutta on seurattava 6–10 tuntia ensiapuvalmiuden omaavassa yksikössä.
Anafylaktisen reaktion jälkeen potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon syyn selvittämiseksi.
Jos on taipumusta saada anafylaktisia reaktioita, kannattaa pitää mukana SOS-passia, johon on merkitty mille aineelle on allerginen ja mitä pitäisi tehdä ensiapuna. Lääkäri auttaa tietojen täyttämisessä.
Lähde: www.terveyskirjasto.fi
|
