Siedätyshoitoa annetaan IgE – välitteiseen allergiaan: allergiseen nuhaan, silmän allergiseen sidekalvotulehdukseen, allergiseen astmaan, ampiaisen tai mehiläisen piston aiheuttamaan pistiäisallergiaan sekä tiettyihin IgE – välitteisiin ruoka-allergioihin yli 6-vuotiaille, jotka edelleen saavat vaikeita reaktioita lehmänmaidosta, kananmunasta, vehnästä tai maapähkinästä.

Ruokasiedätystä tehdään keskus- ja yliopistosairaaloissa.

Allergista nuhaa aiheuttavat Suomessa lehtipuiden, heinäkasvien ja pujon siitepölyt, eläimet ja joskus myös huonepölypunkki.

Siedätyshoito on ainoa allergian syyhyn vaikuttava hoito.

– Lääkäri arvioi siedätyshoidon tarpeen potilaskeskustelun lisäksi allergiatestillä, lastenallergologi Erkka kertoo.

Siedätyshoito vaatii sitoutumista kestonsa takia. Allergiahoitajan antama hyvä hoidonohjaus ennen aloitusta ja koko hoidon ajan on onnistuneen siedätyksen perusedellytys. Hoito kestää kolmesta viiteen vuotta, ja siitä on hyvä teho allergiaoireisiin.

Siedätyshoito toteutetaan pistoksina ihon alaiseen kudokseen tai kielen alle laitettavina tabletteina (timotei) ja kielen alle laitettavana liuoksena (koivu). Pitkäaikaisella hoidolla kasvatetaan elimistön sietokykyä allergiaa aiheuttavaa ainetta kohtaan.

– Hoidon ansiosta siitepölyallergia helpottaa vuosikausiksi. Vaikeat, jopa henkeä uhkaavat ampiais- ja mehiläisallergiat poistuvat kokonaan suuremmalta osalta potilaista.

 

Useampi hyötyisi hoidosta

Siedätyshoito ei sovi alle kaksivuotiaalle, mutta sitä voidaan harkita jo 3-5 – vuotiaalle lapselle. Erkka on itse antanut nelivuotiaalle lapsipotilaalleen siedätyshoitoa. Yläikärajaa siedätyshoitoon ei ole.

– Yli 60-vuotiaat voivat sairastua allergiseen nuhaan tai saada ampiais- ja mehiläisallergian. Vanhin hoitamani potilas oli 82 -vuotias. Hän oli saanut vaikean reaktion ampiaisista, sanoo lääkäri.

Tällä hetkellä siedätyshoitoa saa yli 5 000 suomalaista. Määrä oli lisääntynyt 52 prosenttia Kansallisen allergiaohjelman (2008 – 2018) aikana.

– Allergista nuhaa sairastaa 1,5 miljoonaa suomalaista. Se on merkittävä sairaus, mutta valitettavasti liian usein alidiagnosoitu ja -hoidettu. Hoitamattomana se voi muuttua astmaksi.

Lääkärin mukaan noin 20 prosenttia allergista nuhaa sairastavista hyötyisi siedätyshoidosta. Nyt he tottuvat oireisiinsa eivätkä tiedä, että voisivat voida paremmin, ja käyttävät käsikauppalääkkeitä.

– Farmaseutti voisi apteekissa kertoa heille siedätyshoitomahdollisuudesta.
Viimeisen 10 vuoden aikana 40 000 allergista on saanut siedätyshoitoa Suomessa.

– Tämä on myönteinen suuntaus. Realistinen toivomukseni olisi, että 30 000 saisi tulevaisuudessa siedätyshoitoa.

Erkka korostaa, että siedätyshoito ei sovi viivästyneeseen allergiaan eikä atooppiseen ihottumaan.

– Vanhemmat voivat haluta siedätyshoitoa murrosikäiselle lapselleen. Jos lapsi ei itse sitä halua, sitä ei hänelle anneta.

 

Alkuun terveyskeskuksessa

Jos allergiat haittaavat kovasti arkea, potilaan on otettava yhteyttä omalääkäriinsä terveyskeskuksessa ja kerrottava oireistaan.

– Lääkäri kyselee, miten allergia vaikuttaa esimerkiksi keskittymiskykyyn, kouluun tai töihin ja selvittää, miten siedätyshoito parantaisi potilaan elämää, kertoo Erkka.

Hoidon aloittaa aina erikoislääkäri, ja sen toteuttaa siedätyshoitoon koulutettu hoitaja.

Pistoshoidon alku toteutetaan erikoissairaanhoidossa, ja sitä jatketaan joko erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Pistos annetaan viikoittain olka- tai kyynärvarteen. Annos kasvaa seitsemän viikon ajan, jonka jälkeen pistosväli harvenee kuuteen viikkoon.

Kielenalussiedätystä annetaan heinäallergiaan kielen alle laitettavana timoteitablettina ja koivuallergiaan kielen alle annosteltavana liuoksena. Ensimmäinen annos otetaan terveydenhuollon toimipisteessä sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla, loput kotona päivittäin kolmen vuoden ajan. Seurannassa käydään kerran vuodessa.

Kielenalussiedätyshoito voidaan aloittaa hoitoon perehtyneessä perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon yksikössä. Ennen hoitoa tarvitaan pistossiedätyksen tapaan allergiahoitajan antama hyvä hoidonohjaus ja neuvonta.

Siitepölyallergiassa siedätyshoito aloitetaan siitepölykauden jälkeen loka-marraskuussa. Eläin- ja huonepölypunkkiallergian siedätyshoito voidaan aloittaa mihin vuodenaikaan tahansa.

Jos potilas aloittaa siedätyshoidon loka-marraskuussa siitepölyallergian takia, saa hän helpotusta seuraavana vuonna siitepölyaikaan. Osalle potilaista hyöty voi tulla vasta seuraavan kauden aikana.

 

Lievät sivuoireet mahdollisia

Siedätyshoitopotilas saa tarkat ohjeet ennen hoidon aloittamista. Pistossiedätyshoidossa potilaalle voi tulla hoidonaikaisia reaktioita: punotusta, kutinaa tai paukamointia.

– Meillä on selkeät arjen työn ohjeet, minkä kokoinen paukama tai mahdollinen allerginen reaktio pistoksesta vaikuttaa seuraavaan annokseen, Erkka painottaa.

Kielenalussiedätyshoidossa suuhun voi tulla kutinaa noin 50 prosentille potilaista. Se häviää yleensä 1-2 viikossa.

– Siedätyshoito on turvallista. Potilas voi keskustella kaikesta hoitoon liittyvästä lääkärin ja hoitajan kanssa.

Siedätyshoidosta on tehty Käypä hoito -suositus. Sen potilasversio löytyy osoitteesta www.kaypahoito.fi otsikolla Siedätyshoidolla helpotusta allergiaa sairastavan arkeen.

 

Hoidon hinta

Moni pitää siedätyshoitoa kalliina. Onko se sitä?

– Nykyisten hoitomenetelmien mukainen 3 vuoden siedätyshoito maksaa ilman epäsuoria kustannuksia noin 2 000 euroa. Kustannukset ovat noin 3 300 euroa, kun lasketaan kaikki kustannukset.

– Mikäli allergian paheneminen voidaan pysäyttää ja astman kehittyminen estää tai pitää se lieväasteisena, voidaan olettaa pistossiedätyshoidon olevan kustannusvaikuttavaa, pohtii Erkka.

Kielenalussiedätyshoidon nykyisen hoitomenetelmän mukaan on noin 1 400 euroa vuodessa ja 3 200 euroa koko kolmen vuoden hoidon ajalta (SV-korvaus 42 %). Huomattavaa on, että kustannukset ovat vuodessa hintakaton tullessa täyteen noin 600 euroa per vuosi kielenaluslääkkeiden osalta.

Kustannukset saattavat kompensoitua jo 3–5 vuodessa, jos lääkekustannukset vähenevät ja terveydenhuollon lisäpalvelujen tarve vähenee.

Lastenallergologi sanoo lopuksi:

– Jos perheessä on astmaa, ja lapsella allerginen nuha, kehottaisin kovasti miettimään hänelle siedätyshoitoa.

 

27.11.2015

 

« Takaisin