Pienillä lapsilla tyypillisimmät ruoka-allergian aiheuttajat ovat maito, vilja ja kananmuna.

Allergiat aiheuttavat yleensä iho-oireita, mutta myös suolioireita voi esiintyä.

– Allergiaoireita on 3-8 prosentilla lapsista, mutta epäilyjä monikertaisesti, jopa 30–50 prosenttia, dosentti ja lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri sanoo.

Hän siteeraa norjalaista tutkimusta, jossa lasten vanhempien ilmoituksen mukaan 35 prosentilla oli ruoan aiheuttamia oireita kahden vuoden ikään mennessä. Kysely toistettiin puolen vuoden välein.

Hedelmät, vihannekset ja maito aiheuttivat kaksi kolmasosaa kaikista oireista ja maito peräti 11 prosenttia.

– Huomattavaa oli, että oireet menivät ohi nopeasti, kaksi kolmesta 6 kuukauden kuluessa.

Kuitenkin vähintään kuudesosa perheistä oli aloittanut lapselleen maidottoman tai munattoman ruokavalion ilman lääkärin arviota näiden ruoka-aineiden välttämisen tarpeesta. Monissa tapauksissa välttämisruokavalio oli turha, kun sitä arvioitiin altistuskokeella tai vanhempien haastattelulla ja maitospesifisten IgE - vasta-aineiden perusteella.

 

Siedätys auttaa

Pienten lasten todetuista ruoka-allergioista suurin osa on lieviä.

– Kansallisen allergiaohjelman (2008–2018) mukaan lievissä allergioissa ei tarvita täydellistä välttöä, kertoo erikoislääkäri ja jatkaa:

– Tutkimusten mukaan jos tulee vähän oireita ja siedätetään, saadaan hyvä tulos.

Lääkärin mukaan monet vanhemmat ovat helpottuneita, kun he voivat käyttää lieviä allergiaoireita aiheuttaneita ruoka-aineita.

– He ovat kuulleet Allergiaohjelmasta ja ovat nykyisin tietoisia, että täysvälttöä ei enää tarvita. Kaikki muutokset on kuitenkin tehtävä yhteistyössä lääkärin kanssa. Ohjelman myötä on myös purettu paljon turhia ruokadieettejä.

Hän painottaa, että vakavissa ruoka-allergioissa allergiaa aiheuttavaa ainetta on aina vältettävä.

 

Vanhempia kuunneltava tarkasti

Vaston yleistä luuloa oireiden perusteella suolioireinen ruoka-allergia ei ole yleinen sairaus.

– Tavalliset ruoka-allergian oireet ovat ihon lehahdukset ja nokkosreaktiot.

Pienillä lapsilla on hyvin usein esimerkiksi vatsanväänteitä ja itkuisuutta. Lisäksi suolioireita on vaikeata tulkita.

– Jos ne tulkitaan ruoka-allergiaksi, todentaminen on vaikeaa. Kun oire on voimakas, on mahdollista tehdä kaksoissokkoaltistus.

– Kokeiden perusteella oireet ovat harvoin osoittautuneet ruoka-allergiaksi.

Jos perhe epäilee ruoka-allergiaa, miten pitää toimia?

– Pienten lasten vanhempia haastatellaan ja kuunnellaan lapsen oireista ja miten ne miten liittyvät ruoka-aineisiin. Vanhempien huolien hyvä arviointi ja käsittely on tärkeää. Jos jokin keskeinen ruoka aiheuttaa oireita toistuvasti, se poistetaan, katsotaan poistuuko oire ja lääkärin ohjeistuksessa suoritetaan altistus.

Lääkärin mukaan aina on huolehdittava, että lapsi kasvaa ja kehittyy normaalisti, syö monipuolisesti ja oireet pysyvät hallinnassa.

– Jos joku ruoka-aine poistetaan, se on korvattava yhtä valkuaisrikkaalla ja energiapitoisella aineella, ettei lapsen kasvu ja kehitys vaarannu.

Lääkäri tietää hyvin, että jos lapsi itkee yöt eikä vanhempia kuunnella, he väsyvät ja unettomina perheen arki on raskasta.

– Perheet voivat tulla uudestaan vastaanotolle, ja lapsen on pysyttävä seurannassa. Perheitä ei jätetä yksin.

 

Käypä hoito-suositus ohjeena

Lasten ruoka-allergioiden Käypä hoito -suositus uudistettiin viime keväänä.

– Jos suosituksen ohjeita ei noudateta, tulee ylidiagnooseja.

Suosituksen mukaan ruoka-allergian hoitona ovat merkittäviä oireita aiheuttavan ruoan välttäminen ja monipuolinen iänmukainen ruokavalio, jolla taataan lapsen normaali kasvu ja kehitys. Lievissä oireissa ruoka-aineiden käyttö oireiden sallimissa rajoissa saattaa nopeuttaa ruoka-allergiasta toipumista.

– On hyvä pitää mielessä yksi Allergiaohjelman teeseistä: tuetaan terveyttä, ei allergiaa.

 

10.11.2015

 

« Takaisin