Lastenallergologi Péter hoitaa pieniä potilaita perheineen antaumuksella Terveystalossa Tampereella. Lisäksi tämä allergologi kirjoittaa artikkeleita ja kirjoja. Hän myös luennoi järjestöjen ja muiden tahojen tilaisuuksissa.

Väitöskirjansa hän teki astmasta vuonna 2001 otsikolla Hengenahdistuksesta kärsivien leikki-ikäisten lasten hoito.

 

Hyvää arkea

– Astmaa sairastavilla noudatetaan ajatusta, että hoidossa ja lääkityksessä pyritään normaaliin elämään ja oireettomuuteen. Se on kultainen ohjenuora.     

Péter painottaa, että hoitamisessa noudatetaan Astman käypä hoito -suositusta.    

– Tärkeää on oikea lääkkeenottotekniikka, joka tarkistetaan kontrolleissa. Kartoitan aina myös potilaan hoitomyöntyvyyden. Näin varmistan, että hän ottaa lääkkeensä.

 Allergologin mukaan ei astma- eikä allergiapotilaan arki saisi olla liian rajoitettua.

Vakavissa allergioissa kaikilla perheessä ja suvussa on oltava sama linja.

– Ongelmia tulee, jos esimerkiksi pappa yrittää tarjota kala-allergisella lapsenlapselle juuri pyydettyä kalaa. Siksi vanhempien on keskusteltava keskenään ja yhdessä muiden lasta hoitavien aikuisten kanssa linjauksista ja rajoituksista, joita kaikki noudattavat. 

 

Siedätyshoito nyt ja ennen  

– Siitepölyallergiassa lääkehoidon lisäksi tarjoan potilaille mahdollisuutta siedätyshoitoon. Jos siihen ryhdytään, koko perheen pitää sitoutua hoitoon.

Péterin mukaan verrattuna 20 vuoden taakse siedätyshoito voidaan nykyisin aloittaa lievempikin oireiden takia.

  – Siitä voi joidenkin kohdalla olla hyötyä ennaltaehkäisevästi astman puhkeamisessa ja siitepölyallergiassa sekä sen pahenemisessa.

Péterin mukaan siedätyshoitoa käytetään liian vähän sen hyötyyn nähden. Siedätyshoitoa käyttää vain reilut 5 000: hieman yli 4 000 pistoshoidolla ja vähän yli 1 000 tablettihoidolla Suomessa, mutta kymmenet tuhannet allergiset hyötyisivät siitä.

  – Varsinkin, jos potilaalla on siitepölyallergia lisäksi astma.

 

21.3.2014

 

« Takaisin