En halua enää nukkua kesiäni pois

En halua enää nukkua kesiäni pois

Sofian, 30, astma puhkesi jo leikki-iässä. Teinivuodet olivat erityisen hankalia, sillä Sofia ja hänen kaverinsa olivat heppatyttöjä.

Lähimmille talleille oli yli 70 kilometriä, mutta vanhemmat kuskasivat tyttöjä vuorotellen. Paluumatkalla kotiin Sofia kärsi.

- Pahinta eivät olleet hevoset, vaan autokyydit. Istuimme vieri vieressä hikisinä ja hevosenkarvoissa. Kun olimme isän autolla, pidin ikkunaa auki, mutta muiden kyydissä en tohtinut tehdä niin.

Sofia on kotoisin Pajalasta, Pohjois-Ruotsista. Hän opiskeli kuvataiteen opettajaksi Tukholmassa, mutta ei viihtynyt etelän suurkaupungissa.

 - Olen ehdottomasti pohjoisen ihminen.

Parhaillaan Sofia viimeistelee maisterintutkintoaan Rovaniemellä, missä syntyi myös perheen esikoinen, Zelda.

 
Äitinä tarkempi

Lapsen tulo muutti nuorenparin elämän, mutta Sofia on huomannut muuttuneensa myös itse.

- Nykyään kieltäydyn aika tiukasti, jos meitä pyydetään kylään, missä on kissoja tai koiria. Reagoin eläimiin voimakkaasti, ja huono olo jatkuu monta päivää kyläreissun jälkeenkin. Olen muutenkin tarkempi vointini suhteen.

Sofia on sekasyöjä, mutta ruokavalio painottuu pohjoismaisiin kasviksiin. Välttääkseen lisäaineita hän laittaa ruokaa usein itse, ja pyrkii syömään luomua aina kun mahdollista.

Kesät ovat merkinneet Sofian elämässä heinänuhaa. Äidiksi tultuaan hän on jättänyt antihistamiinin, vaikka se auttaa.

- Lääke väsyttää minua tolkuttomasti. En halua enää nukkua kesiäni pois.

 

Väärin hengitetty

Pari vuotta sitten Sofia sai luettavakseen japanilaisen hengitystekniikkaa ja hengitysharjoituksia käsittelevän kirjan. Kirjassa kerrottiin, mitä hengityksen aikana tapahtuu, ja miten automaattinen hermosto siihen reagoi.

 - Tajusin hengittäneeni väärin koko elämäni. Olin saanut myös väärää tietoa. Voimistelutunnillakin opettaja neuvoi vetämään syvään henkeä suun kautta, vaikka ylihengitys vain pahensi tukehtumisen tunnetta.

Harjoitusta, jossa hengitetään rauhallisesti sisään nenän kautta, pidätetään hetki hengitystä ja puhalletaan rauhallisesti nenän kautta ulos, suositeltiin kirjassa erityisesti astmaatikoille. Sofia epäili, mutta päätti kokeilla.

- Säännöllisen harjoituksen myötä huomasin, kuinka harjoitus rentoutti. Astmaatikkona elimistöni on tottunut pelkäämään, että happi loppuu.

Sofia tarvitsee astmapiippua päivittäin, mutta käyttökerrat ovat harventuneet, minkä hän arvelee johtuvan hengitysharjoituksista. Sofia on pohtinut myös astmalääkkeen vaikutusta elimistössä.

- Lääkkeen jälkeen sydän hakkaa kiivaammin. Ehkä myös se jättää jälkensä kehon muistiin?

Ruotsissa ollaan Sofian mukaan allergian hoidossa huomattavasti lääkeuskovaisempia kuin Suomessa. 

- Täällä siedätetään ja kuunnellaan herkemmin potilaan omaa kokemusta, hän vertaa.

 

2.12.2013

 

« Takaisin