Elämän monimuotoisuus allergiaterveyden perustana – ovatko suomalaisten allergiatietous ja -asenteet Kansallisen allergiaohjelman mukaisia? valmistui toukokuussa 2013 Itä-Suomen yliopistoon, ympäristötieteen laitokselle.

Pirita kävi syntymässä Hyvinkäällä, vietti Tervakoskella nuoruutensa ja opiskeli entisessä Kuopion ja nykyisessä Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2007–2013. Kuopiossa opiskellessaan hän oli useampana kesänä kesätöissä kaupungin luonnontieteellisessä museossa, mm. käsitellen perhosia.

– Muiden elävien otuksien ohella myös perhoset kiinnostavat minua. Graduaihetta miettiessäni päädyin internetissä googlatessani Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin sivuille. Löysin sieltä materiaalia perhosista ja rohkaistuin ottamaan yhteyttä instituutin johtaja Kimmo Saariseen.

 

Fiksut suomalaiset

Piritan pro gradun aineistona oli Allergiaohjelman väestöviestintähankkeen vuonna 2011 TNS Gallupilla internetissä teettämä kyselytutkimus, jolla kartoitettiin tuhannen suomalaisen allergiatietoja ja -asenteita.

– Graduni tavoitteena oli tunnistaa allergiatiedoiltaan ja -asenteiltaan erilaisia ihmisryhmiä, selvittää minkälaista lisätietoa he mahdollisesti tarvitsisivat allergioista sekä kuinka tämä lisätieto saataisiin kohdistettua heille, kertoo Pirita.

Tulosten mukaan useimmat vastaajat kuuluivat allergiatiedoiltaan ja -asenteiltaan valistuneeseen ihmisryhmään, joka etsii uutta tietoa aktiivisesti. Muutamat vastauksissa esiintyneet vanhentuneet tiedot ja asenteet voidaan oikaista lisäämällä ajantasaisen ja luotettavan tiedon saantia esimerkiksi potilasjärjestöjen internetsivuilla sekä antamalla allergiaterveyttä tukevaa opastusta poliklinikkakäyntien yhteydessä.

Erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille suunnattua lisätiedotusta tarvitaan tupakoinnin vaikutuksista allergioihin.

Yleisesti myönteisiä tuloksia varjosti lukumääräisesti pieni Allergiaohjelman perusteita ja tavoitteita heikommin tunteva ihmisryhmä. Vaikka nämä ihmiset hyötyisivät eniten uuden tiedon ja asenteen omaksumisesta, heitä on ongelmallista tavoittaa millään viestintäkanavalla.

 

Direktiivi auttoi

Pirita on itse allerginen kloorille ja nikkelille eli aineille, joihin ei juuri luonnossa törmää mutta modernissa elinympäristössä kyllä.

– En voi uida uimahallissa, mutta onneksi järvessä ja meressä. Kävisin talvellakin uimassa, jos se olisi mahdollista. Avantouinti osoittautui kuitenkin vaikeaksi toteuttaa minulle, autottomalle naiselle, opiskeluvuosina Kuopiossa.

Nikkeli aiheutti Piritalle aikoinaan paljon hankaluuksia, mm. kolikkojen käsittelemisessä. Ja korut pitää valita edelleen tarkasti. Kauppaan jäävät myös kaikki vaatteet, joiden napeissa on nikkeliä.

– Onneksi EU:n nikkelidirektiivi tuli voimaan, eikä nikkeliä enää tungeta joka paikkaan.

 

Allergiaohjelman takana

Pirita kannattaa Allergiaohjelman teesejä.

– Eihän niistä voi olla eri mieltä! Erityisesti minua viehättää täysipainoiseen elämään kannustaminen allergiasta huolimatta. Vakavat tapaukset ovat sitten asia erikseen, kuten ohjelmassakin todetaan.

– Gradun tekeminen antoi minulle paljon uutta ajattelemista. Ennen ajattelin, että ihminen tuhoaa vain luontoa. Mutta kyllä ihminen tuhoaa itseäänkin, elämällä luonnottomasti eli irti luonnosta. Luontoyhteys on uskomattoman tärkeä asia ihmiselle sekä henkisesti että fyysisesti!

 

19.6.2013

 

« Takaisin