Astmaatikko maratonilla
 Tarjan, 53, aikuisiän haaveena oli juosta maraton. Sairaus ei estänyt seinäjokelaisen haavetta, vaan takana on nyt kaksi maratonia.
Astmaoireita Tarjalla on ollut niin kauan kuin hän muistaa. Hän sairastaa keskivaikeaa astmaa. Sellaista pitkäaikaista lääkitystä, että astma pysyisi pidempään oireettomana, ei tunnu hänelle löytyvän.
– Ja se oireettomuushan olisi tärkeää, nainen pohtii.
Hän ei anna sairauden ohjata elämäänsä.
– Se on vaan reunaehto; sellainen asia, joka pitää ottaa silloin tällöin huomioon, pohjalainen tuumii.
Hänellä on ollut myös ruoka-, siitepöly- ja eläinallergia, mutta ne ovat ”häipyneet”. Siedätyshoitoa hän muistelee hyvällä. Saatuaan sitä silmät eivät enää turvonneet umpeen, eikä nenä vuotanut kesäisin.
Lääkäri kannusti
Maratonille osallistuminen oli aikuisen naisen haave vuosikausia. Hän oli nuorena tyttönä harrastanut jonkin verran juoksemista. Lastentarhanopettajana Tarja saa paljon liikuntaa työnsä puolesta.
– Ennen maratonia paino piti kuitenkin saada normaaliksi. Laihdutin, ja menin maratonkouluun.
Hoitava lääkäri kannusti, että ”anna palaa vaan”. Hoito-ohjeena oli avaavan lääkkeen kohtuukäyttö juoksun aikana. Taina juoksi Helsingissä maratonin vuonna 2005 ja Tukholmassa vuonna 2006.
– Kokemus oli huippuhieno keski-ikäiselle naiselle! Juokseminen jäi, koska akillesjänne leikattiin ja minulta meni nivelsiteet, hän harmittelee.
Tärkeä kuntoilu
Nykyisin Tarja käy vesijumpassa, kuntosalilla, hiihtämässä ja kävelemässä. Hän on huomannut painonhallinnan tärkeyden. Jos paino on kohdallaan, se helpottaa hengittämistä.
Myös tyttären lapsi saa mummon aikaa. Energinen nainen on mukana Etelä-Pohjanmaan Hengitysyhdistyksen toiminnassa muun muassa sihteerinä.
– Yhdistyksestä olen löytänyt rouvia, joiden kanssa teen sunnuntaikävelyitä.
21.11.2011
« Takaisin
|