|
Allergia- ja Astmaliiton, Hengitysliiton ja Iholiiton tiedote 17.5.2011
Asennemuutosta tarvitaan:
Allergisten ruoka-ainerajoitukset turhan yleisiä
Tuoreen tutkimuksen mukaan jo vähintään puolet allergisista välttää joitakin ruoka-aineita ja joka neljäs joutuu ottamaan allergian huomioon ympärivuotisesti, erityisesti ulkoilussa ja liikkumisesta, syömisessä ja ruuanhankinnassa sekä lemmikkieläinten pidossa.
Allergiaepidemian syntipukiksi vastaajat epäilivät yleensä ympäristön saastumista ja kemikalisoitumista. Oikea vastaus löytyy kuitenkin ihmisten rapautuneesta luontoyhteydestä ja sen myötä luontaisen vastustuskyvyn heikkenemisestä.
Tiedot käyvät ilmi Kansallisen allergiaohjelman 2008-2018 väestökyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten allergia-asenteita ja -tietämystä. TNS Gallupin toteuttamaan tutkimukseen vastasi huhtikuussa yli tuhat allergista suomalaista tai heidän perheenjäsentään.
Uutta asennetta allergiaan
– Tutkimus vahvisti Allergiaohjelman tavoitteita. Allergiaan pitäisi asennoitua uudella tavalla, esimerkiksi allergeenejä ei ole syytä välttää turhaan, kertoo järjestöjohtaja Mervi Puolanne Hengitysliitosta.
Hän korostaa, että merkittäviä oireita aiheuttavat allergiat ovat eri asia ja ne hoidetaan terveydenhuollossa.
Kyselyn kenties merkittävin havainto oli erilaisten ruoka-ainerajoitusten yleisyys. Yli puolet
suomalaisista allergisista rajoittaa syömistään allergian takia. Ruoka-aineallergia oli kuitenkin selvitetty vain joka kolmannella. Useimmat perustavat välttämisen omiin tuntemuksiinsa.
Lisää siedätyshoitoa
Tutkimuksen mukaan vain joka kahdeksas allerginen on hakenut apua siedätyshoidosta. Lähivuosina osuutta on tarkoitus kasvattaa selvästi. Allergiaohjelman keskeisenä tavoitteena on ihmisten sietokyvyn vahvistaminen, jota siedätyshoito palvelee.
Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien näkemystä, mitkä tekijät suojaavat allergioilta. Monipuolisen ravinnon, bakteerien ja muiden mikrobien, säännöllisen luonnossa liikkumisen ja kotieläinten hyödyt tiedostettiin yllättävän hyvin.
– Sen sijaan allergisoivien ruoka-aineiden välttämisenkin arveltiin johtavan suotuisaan tulokseen. Ruoka-ainerajoitusten purkamiselle on selkeä tilaus, dosentti Kimmo Saarinen Allergia- ja Astmaliitosta toteaa.
Myönteistä sen sijaan oli, että joka toinen ei rajoittaisi lapsen elämää mitenkään, vaikka molemmat vanhemmat olisivat allergisia. Eräs vastaajista tiivisti viestin hyvin: Ei turhaa hyysäystä.
– Ohje sopii useimmille suomalaisille lievien allergioiden hoitoon, tiivistää Sirpa Pajunen Iholiitosta.
Allergiaohjelman sanoma tutuksi
Allergia- ja Astmaliiton, Hengitysliiton ja Iholiiton yhteinen Kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähanke alkoi maaliskuussa. Sen kautta tiedotetaan suomalaisille perheille allergian uusista hoitomuodoista ja -suosituksista.
Hanketta vetää dosentti Kimmo Saarinen Allergia- ja Astmaliitosta, ja viestinnän asiantuntijana on yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja Tuula Ketola Hengitysliitosta. Viestintähankkeen taustalla on Kansallinen allergiaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää allergioita, lisätä suomalaisten sietokykyä, saada vakavat allergia- ja astmaoireet hoidettua ajoissa sekä yhtenäistää allergian hoitokäytäntöjä.
Lisätietoja:
Kimmo Saarinen, dosentti, Allergia- ja Astmaliitto, puh. 040 721 4108
Mervi Puolanne, järjestöjohtaja, Hengitysliitto, puh. 040 588 2782
Sirpa Pajunen, toiminnanjohtaja, Iholiitto, puh. 050 577 0982
|
