Kysymys

Hei! Perheeseemme tuli viikko sitten koiranpentu, rodultaan Coton de tulear. Koko perhe oli etukäteen testattu allergian varalta. Itselläni ei ollut mitään eläinallergioita, ainoastaan koivu. Tyttärellä (11v.) on kissa-allergia, joka puhkesi n. vuosi sen jälkeen kun meidän perheen viimeinen kissa kuoli hänen ollessaan 5-vuotias, eli siedättyminen loppui. Verikokeissa tytöllä oli koiran kohdalla IgE 0,84. Tytär on kuitenkin aina viettänyt paljon aikaa erilaisten koirien kanssa (myös useita vuorokausia, pentukoiria jne..), eikä oireita ole koskaan tullut. Siksi allergialääkäri ei nähnyt estettä koiran hankinnalle.

Viidentenä päivänä pennun tulosta itselläni tuli lievää hengitysoiretta ja pientä tuntemusta silmissä. Olen päivittäin ottanut yhden Loratadin-allergialääkkeen ja oireet ovat sillä hävinneet. Tyttärellä alkoivat eilen (koira meillä 1vko 1pv) silmät hiukan kutiamaan, mutta eivät paljon. Laitoin hänelle silmätippoja.

Silloin kun itse olen ottanut omat kissani yli 20 vuotta sitten, muistan, että sain n. kolmen ensimmäisen viikon ajan aika voimakkaitakin allergiaoireita (silmien kutinaa, vuotamista, punoitusta, aivastelua, nuhaa ym..). Siksi en ole vielä luopunut toivosta, vaan pohdin, onko meillä mahdollisuuksia kuitenkin siedättyä omalle pennulle? Nythän se tekee vielä tarpeitaan aika paljon sisälle, mikä varmaan pahentaa tilannetta. Ja voimmeko nyt rauhassa edetä ottamalla antihistamiineja aluksi?

Vastaus

Niin on kuin arvelette. Pienet oireet yleensä häviävät viikkojen kuluessa siedättymisen ansiosta. Jos oireita vielä esiintyy 3-4 kk:n kuluttua tai ne peräti pahentuvat, koira-IgE kannattaa tutkia uudelleen (verikoe). Siitä näkee parhaiten herkistymisen asteen. Päätökset lemmikin pidon suhteen voi tehdä tulosten perusteella.


21.08.2018

 

« Takaisin