Kysymys

Olen 41-vuotias nainen ja oireilen pääsääntöisesti ja voimakkaimmin keväällä maaliskuulta toukokuulle (kirkas nuha, silmien kutina), olen lääkinnyt cetirizinillä ja duactilla pystyäkseni mm. ulkourheiluun. Koska oireilu alkaa samoihin aikoihin, kun etelästä kantautuu ensimmäiset siitepölyt (pähkinäpensas ja leppä), olen päätellyt, että syy voisi olla puissa. Ympärivuoden reagoin myös mm. pölyyn (esim. kokolattiamatot) sekä voimakkain reaktioin pistäviin hyönteisiin esim. hyttysistä kolikon kokoisia paukamia läpi kesän (näihinkin helpottaa allergialääke melko hyvin). Kävin nyt ensimmäistä kertaa testissä ja verikokeesta otettiin puut, tulos on alle raja-arvojen (0.35kU). Kuinka luotettavia nämä verikokeet ovat ja vaikuttaako tulokseen se, onko oireilu ”päällä”? Kannattaako hakeutua prick-testiin varmistamaan?. Tuntuu turhauttavalta, että oireilu on niin selvää, vaikkei testissä tämä näy, tuntuu tyhmältä syödä säännöllisesti lääkkeitä ilman diagnoosia.

Vastaus

Ei tutkimustuloksissa ole vikaa. Kyseessä on allergia ulkoilman homeille. Niiden itiöitä alkaa ilmestyä ilmaan ensimmäisten pälvien paljastuessa. Ulkohomenuhaa on kolmenlaista: Jotkut oireilevat vain keväällä, jotkut heinäkuun puolivälistä alkaen ja kolmannet koko lumettoman kauden ajan. Miksi ulkoilman homeille ei sitten testata? Suurin syy on se, että aiheuttavien homelajien määrän on arvioitu olevan useita satoja. Yleisin arvaus on noin 450. Toiseksi allergian aiheuttavat itiöt ja niiden allergeenit ovat erilaisia kuin homerihmaston valkuaiset. Itiöiden saaminen testiaineisiin on niin monimutkaista, että siihen ei ole kukaan ryhtynyt. Kun aiheuttajaa/aiheuttajia ei pysty lajilleen määrittämään, siedätyshoitoaineiden valmistaminen on mahdotonta. Ainoaksi keinoksi jää siis oireenmukainen hoito antihistamiineilla ja kortisonivalmisteilla. Niiden käyttö ei ole tyhmyyttä vaan viisautta.


24.03.2017

 

« Takaisin