|
HAJUSTEITA VAI EI?
Teksti: Tuula Ketola
Miten kemikaalit vaikuttavat meihin ja luontoon? Allergioiden ja yliherkkyyksien yleistyessä kiinnitämme yhä enemmän huomiota kosmetiikassa ja pesuaineissa käytettäviin raaka-aineisiin. Tuoksu- ja kemikaaliyliherkkyyden yleistyessä moni pohtii, millä tavoin voisi vähentää tarpeettomien kemikaalien määrää.
– Olemme yliherkkä kansa, toteaa Kansallisen allergiaohjelman 2008 – 2018 väestöviestintähankkeen projektipäällikkö Kimmo Saarinen.
Joka toinen suomalainen elää jonkinlaisen allergian kanssa.
– Lievissä allergioissa kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa asenteensa: hallitsetko sinä allergiaasi vai hallitseeko se elämääsi? Varmuuden vuoksi ei kannata välttää mitään, arki sujuu yleensä hyvin allergiasta huolimatta.
Vakavassa allergiassa välttäminen on ilman muuta perusteltua. Onneksi terveydenhuollosta löytyy siinä tapauksessa hyvää apua, Saarinen sanoo.
Allergiaperheeseen kuuluvat monenlaiset sairaudet: astma, allerginen nuha, atooppinen ihottuma, ruoka-allergia, urtikaria, lääkeallergia ja muut allergiat kuten kosketusihottuma ja allerginen alveoliitti.
Allergioiden yleistyminen kytketään yhä vahvemmin ihmisen luonnottomaan elinympäristöön. Monimuotoinen luonto näyttäisi estävän allergiaongelmia.
– Luonnosta saa terveyttä, eristäytymällä sen sijaan on tarjolla lisää allergiaa, tiivistää Saarinen.
Savuna ilmaan
Tuoksuja on käytetty vuosituhansia. Parfyymi tulee sanoista per fumum eli ”savuna ilmaan”.
Tuoksuyliherkkyys on eri asia kuin kosmetiikka-allergia. Jotkut voivat kärsiä sekä hajusteallergiasta että
tuoksuyliherkkyydestä.
– On olemassa 6 000 erilaista hajustetta: 4 000 keinotekoista ja 2 000 luonnollista. Teollisuus käyttää näitä sekaisin, kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa kertoo.
Yleinen käsitys on, että luonnollinen hajuste on hyvä ja synteettinen paha.
Tuoksujen raaka-aineet tulevat luonnosta, mutta luonnontuotteeseen tarvitaan paljon raaka-ainetta, synteettiseen tuotteeseen vähemmän. Esimerkiksi vaniljakasvissa vanilliinia on vain kaksi prosenttia, mutta sellutehtaan jäteliemestä samat molekyylit saadaan helpommin ja halvemmalla.
– Ihon kannalta on ihan sama, onko sille laitettu tuote synteettistä vai aitoa, sanoo Kousa.
Ihminen tunnistaa 2 000 - 4 000 tuoksua, ja tuoksut liittyvät tunteisiin. Tuoksut vaikuttavat suoraan aivojen limbiseen järjestelmään, joka osallistuu sekä mielentilojen että stressihormonien säätelyyn elimistössä.
Kuplan ulkopuolelle
Ihmisen haju- ja makuaisti mittaavat ympäristön kemiallista koostumusta. Aivan kuten immuunijärjestelmä sekoaa luonnottomassa ympäristössä, myös hajuaisti voi mennä epäkuntoon vaikkapa hajusteiden, migreenin, saasteiden tai rakennusmateriaalien takia.
Joku voi saada hajusteista esimerkiksi astmaa, verenpaine nousee tai ihmisellä ilmenee sydämentykytystä. Yhtenä ratkaisuna voivat olla hajusteettomat tuotteet, mutta tämä ei riitä, koska muut hajut jäävät jäljelle.
– Kannattaa opetella elämään erilaisten hajujen kanssa. Ei ihminen voi elää missään kuplassa, vaan hänen täytyy sietää ympäristön erilaisia hajuja. Ennen ihminen on tarvinnut selviytymiseen enemmän hajuaistia kuin nyt.
– Siksi nykyajan todellinen ongelma on se, että aistit ovat ylivirittyneitä. Myös kokonaisaltistus on ongelma ja se, mitä päätyy luontoon.
Herkät naiset
Tuoksuyliherkkyys on yleisempää naisilla kuin miehillä. Se pahenee iän myötä, selvästi yli 30-vuotiailla.
– Jotkut saavat tuoksuyliherkkyyteen apua allergia- tai astmalääkkeistä. Mitään omaa lääkettä tuoksuyliherkkyyteen ei ole olemassa.
Kousa peräänkuuluttaa järjen käyttöä, jos tuoksuyliherkkyys vaivaa.
– Kannattaa katsoa oman kylpyhuoneen purkkeja ja miettiä, pärjäisikö vähemmällä. Ei hiuksiin eikä ihon joka kohtaan tarvitse käyttää eri tuotetta. Hajusteettomat tuotteet ovat myös hyvä vaihtoehto.
Juttu on tehty Neutralin ja Kansallisen allergiaohjelman väestöviestintähankkeen 10.10.2012 Helsingissä pidetyssä Hajusteetta paras? -toimittajainfosta.
|
