|
Ennustusten mukaan siitepölyä tulee olemaan paljon tai vähän, lepällä aloitetaan, sitten tulee koivun enemmän tai vähemmän valtava pommi, mitä seuraa hiipivät heinät ja lopulta tajunnan räjäyttävä pujo. Sen jälkeen kolkuttaakin jo ankea syksy.
 Siitepölylle allergista kehotetaan aloittamaan lääkitys hyvissä ajoin, mieluummin jo pari viikkoa ennen kuin siitepölytiedotukset kertovat pölytyksen alkaneen. Kun sesonki on päällä, neuvotaan sulkeutumaan sisään ja ulkoilemaan varhain aamulla ja illalla, kun terveemmät ovat jo menneet nukkumaan. Mutta uni ei saa tulla ennen kuin hiukset on huuhdeltu, ulkoilman sisääntulot tukittu ja peitto vedetty pään yli. Pienestäkin hengityksen vinkaisusta tulee mennä lääkäriin ja ampua allergista tulehdusta koko tykistöllä. Sillä tavalla ketkutetaan kevään yli. Sitten toimittajatkin katoavat lomille eikä kukaan oikein muista varoitella siitepölyallergisia. Niinpä he jäävät oman onnensa nojaan ja keinottelevat kesällä pelkällä hyvällä tuurilla.
No, mitäs vikaa noissa varoituksissa on, kysyy lukija? On niissä vikaa, ja paljon. Maassamme aloitettiin vuonna 2008 kansallinen allergiaohjelma, joka jatkuu aina vuoteen 2018. Ohjelma on mullistava ja on kääntänyt välttöstrategian sietostrategiaksi. Uusien tutkimustulosten antaman selkänojan turvin on uskottu vanhaa suomalaista sanontaa: ”Jos lähtee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.” Kissat ja koirat eivät enää saa automaattista allergiatuomiota. Niistä saattaa lapsiperheessä olla jopa hyötyä allergian ehkäisyn kannalta. Imetystä tuetaan, mutta kiinteät ruoat aloitetaan jo 4-6 kuukauden iässä ja ravintoa monipuolistetaan nopeasti. Siitepölyallergiset eivät ole yhtenäinen joukko, suurin osa oireilee vain lievästi ja ehkä muutamana päivänä tai viikkona. Eivät he tarvitse mitään eristyskoppia. Useimpien oireet pysyvät helposti hallinnassa ilman reseptiä saatavilla antihistamiinitableteilla, joiden käytön voi aloittaa silloin, kun huomaa ensimmäiset oireet. Jos antihistamiini ei auta riittävästi, nenän limakalvoa hoitavat kortisonisuihkeet ja silmätipat auttavat melkein kaikkia.
Sitten on niitä, joiden vaikeat oireet jatkuvat viikkotolkulla ja jopa koko lomakauden. Mutta heitä on vain MUUTAMA PROSENTTI kaikista siitepölyallergisista, samalla tavalla kuin astmaatikoista tutkimuksen mukaan vain 4 %:lla on vaikea taudinkuva. Totta kai heidän hoitonsa ja välttöohjeensa eroavat muista. Heille on tarjolla lääkityksen lisäksi erinomaisen tehokas siedätyshoito, joka on sitä paitsi nykyään helppo toteuttaa kielenalustableteilla (heinät) tai liuoksella (koivu). Allergiaohjelma suosittaa vahvasti siedätyshoitoa voimakkaasti oireileville.
Summa summarum, suositamme yleisten ja epämääräisten ohjeiden heittämistä romukoppaan. Tilalle pitää ottaa YKSILÖLLISET hoito-ohjeet niin vältön, lääkityksen kuin siedätyksen osalta. Lukijan viimeinen kysymys, onko allergiaohjelman strategian muutos toiminut? Puolivälin tulokset julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä elokuussa 2015 ja ne ovat hätkähdyttävän hyvät. Suunta on oikea. Allergian ja astman vähättelylle ei silti ole sijaa, ne aiheuttavat vuosittain 1,3-1,6 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle ja tavattoman määrän ongelmia ihmisille. Mutta me ammattilaiset olemme päättäneet vähentää taakkaa, ja siihen kuuluu myös turhien rajoitusten purkaminen.
Tari Haahtela, allergologian emeritusprofessori
|
