Voidaanko kansantaudit välttää tulevaisuudessa vastasyntyneen mikrobistoa muokkaamalla?
10.6.2020
Mikrobiston koostumuksen on havaittu olevan yhteydessä kansanterveydellisesti merkittäviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tiettyihin syöpiin. Lisääntynyt tutkimustieto vauvan mikrobiston tasapainon merkityksestä elämänmittaiselle terveydelle on saanut tutkijat toiveikkaaksi tulevaisuudesta, jossa sairauksien riskiä voitaisiin vähentää jo ennalta muokkaamalla vastasyntyneen mikrobistoa.
”Mikrobien ja erilaisten sairauksien välillä on löytynyt viimeaikaisissa tutkimuksissa yhteyksiä, ja alustavat tutkimustulokset ovat hämmästyttäviä”, kertoo tutkija Henna-Maria Uusitupa, DuPont Nutrition & Biosciences.
Äidinmaidolla tärkeä rooli vauvan mikrobiston muokkaajana
Henna-Maria Uusitupa on tutkinut erityisesti vauvan suolistomikrobiston yhteyttä vauvan kehitykseen. Hän pitää erittäin kiinnostavana sitä, että suolistomikrobisto vaikuttaa säätelevän vauvan kehitystä ja myöhempää terveyttää aina temperamentista aineenvaihdunnallisten sairauksien sekä allergioiden riskiin.
Äidinmaidon oligosakkaridit eli HMO:t (human milk oligosaccharides) ovat hiilihydraatteja, jotka löydettiin äidinmaidosta jo 1930-luvulla. Tutkimustieto osoittaa, että syntymän jälkeisellä HMO:ille altistumisella on sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen terveyteen ja kehitykseen.
”HMO:illa on tärkeä rooli vastasyntyneen suolistomikrobiston muokkaajina. HMO:t tarjoavat mahdollisuuden mm. vähentää akuuttien suolistoninfektiosairauksien riskiä, sillä ne ruokkivat suoliston hyvinvoinnille tärkeitä bakteereja. Lisäksi niillä näyttäisi olevan yhteys erilaisten ei-tarttuvien sairauksien puhkeamiseen myöhemmällä iällä”, Uusitupa kertoo.
Ensimmäiset mikrobit valmistavat tulevaan elämään
Imetyksen lisäksi myös muilla varhaislapsuuden tapahtumilla on suuri vaikutus ihmisen mikrobiston kehittymiseen. Kun vauva syntyy alateitse, se altistuu äidin mikrobeille, jotka alkavat saman tien asuttaa vastasyntyneen omaa suolistoa sitoutuen eräänlaiseen vuoropuheluun kehittyvien immuunisolujen kanssa. Tällä tapaa ensimmäiset mikrobit valmistavat vauvan kehon immuunijärjestelmää tulevaa elämää varten. Kun vauva syntyy keisarileikkauksella, varhainen mikrobialtistus on hyvin erilainen.
Samalla tavalla vauvan suolistomikrobiston kehitykseen vaikuttaa myös se, saako vauva tai imettävä äiti antibiootteja. Antibiootit voivat häiritä vauvan varhaista mikrobistoa, mikä saattaa altistaa esimerkiksi liikalihavuudelle myöhemmin elämässä.
Mikrobistoa muokkaavia ja lapsen terveyttä edistäviä valmisteita jo saatavilla
Jos vauvan syntymässä ja varhaislapsuudessa on mikrobiston kehitykseen häiritsevästi vaikuttavia tapahtumia, vauvan suolistomikrobistoa voidaan muokata ja tasapainottaa nykytietämyksen valossa esimerkiksi probiooteilla eli terveysvaikutteisilla bakteereilla sekä prebiooteilla kuten HMO:illa. Omalta lääkäriltä kannattaa kysyä neuvoja siihen, mitä tuotteita vauvalle kannattaa antaa.
Mikrobien vaikutus ihmisten hyvinvointiin selkiytyy jatkuvasti, ja tiedeyhteisön näkemyksen mukaan mikrobien avulla saattaa syntyä uusia lääkkeitä erilaisiin sairauksiin. Tulevaisuudessa pystytään mahdollisesti myös valmistamaan kunkin omalle keholle täsmävalmisteita, joilla mikrobistoon pystytään vaikuttamaan kohdennetusti.
”Toivon, että mikrobiston koostumukseen vaikuttaminen on arkipäivää jonakin päivänä. Tulevaisuudessa neuvolassa voidaan toivottavasti säännönmukaisesti ohjata odottavaa tai synnyttänyttä äitiä valitsemaan oikeat tuotteet vauvalle”, Uusitupa sanoo.
Mitä mikrobit ovat?
Jokaisen ihmisen elimistössä on lukumäärällisesti mitattuna mikrobeja suurin piirtein yhtä paljon kuin ihmissoluja. Yli 90 prosenttia ihmiskehon mikrobeista asuu ruuansulatuskanavassa, mutta myös muilla kehon alueilla, kuten silmissä, suussa, virtsateissä ja iholla, on mikrobeja.
Nämä biljoonat mikrobit vaikuttavat meihin elämämme kaikissa vaiheissa syntymästä vanhuuteen saakka. Ihmisen normaali mikrobisto suojaa meitä ympäristön taudinaiheuttajilta. Jokaisella ihmisellä on oma yksilöllinen mikrobikoostumuksensa, jonka koostumus poikkeaa kaikkien muiden mikrobistojen koostumuksesta.
Tutkimusten mukaan keisarileikkauksella syntyneiden vauvojen varhaisen mikrobiston eroavaisuudet saattavat muuttaa immuunijärjestelmän ohjelmoitumista altistaen myöhemmin puhkeaville immuunijärjestelmän ongelmille, kuten allergioille sekä liikalihavuudelle.2,3 Synnytystavasta riippumatta lasten mikrobistot saattavat kuitenkin muodostua hyvin samankaltaisiksi ensimmäisen ikävuoden aikana.
Lähde: DuPont Nutrition Biosciences 9.6.2020
« Takaisin |
