Mieli ohjaa paranemista – plasebo hoitaa, nosebo sairastuttaa

11.2.2020

Lumehoito voi vastata teholtaan jopa lääkettä, kun odotat siltä apua. Sen sijaan ikävyyksien ounastelu mitätöi hyvänkin hoidon. Mistä plasebossa ja nosebossa on kyse?

Mieli on vahva parantava työkalu, jos se saa siihen mahdollisuuden. Kun meille annetaan mitä tahansa lääkettä tai hoitoa, syntyy niin sanottu plasebo- eli lumevaikutus. Sananmukaisesti plasebo tarkoittaa ”miellyttämistä” ja sillä viitataan hoitoon, joka ei sisällä tieteellisesti vaikuttavaa ainetta tai menetelmää.
 
Vahvimmin plaseboilmiö on purrut tutkimuksissa potilaisiin, jotka ovat kokeneet tulleensa huomatuksi ja huolehdituksi. Lääkäri on ”koskettanut” heitä.

– Kun lääketutkimuksessa oleva masennuspotilas kohtaa lääkärin kahden viikon välein, niin sillä on jo hyvin myönteinen vaikutus, vaikka se ei ole mitään terapiaa tai hoitoa sinällään, lääketieteen etiikan dosentti Pekka Louhiala kertoo.
 
Sanoillakin on väliä. Australialaisessa tutkimuksessa anestesiologi kysyi leikkauksesta toipuvilta potilailta joko ”onko teillä kipuja?” tai ”miten teillä menee?”. Jälkimmäinen kysymys vähensi kipulääkkeen tarvetta.
 
Kivut katoavat sokeripillerillä
 
Pelkästään positiivisella ajattelulla ei plaseboa kuitata. Nykyisin tiedetään, että lumevaikutus kehkeytyy monimutkaisten neurobiologisten prosessien tuloksena. Tällöin mielihyvähormonien, kuten endorfiinien ja dopamiinin, aktiivisuus lisääntyy.

– Mielentilalla on iso merkitys. Jos kipu tulkitaan pelottavana tai uhkaavana, niin se koetaan kovempana. Jos taas potilas ajattelee, että tämä on tavallinen juttu ja menee ohitse, kipukokemuskin on lievempi, Helsingin yliopiston professori Eija Kalso kertoi Ylen radio-ohjelmassa.

Plasebolääkkeet ovatkin olleet tehokkaimpia kivunhoidossa, stressiin liittyvässä unettomuudessa ja syöpähoitojen sivuoireissa, kuten väsymyksessä ja pahoinvoinnissa. Masennuspotilaat saattavat hyötyä plasebolääkkeestä lähes yhtä paljon kuin tehokkaimmista masennuslääkkeistä.

Northwesternin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että sokeripilleri lievensi joidenkin koehenkilöiden kroonisia selkäkipuja 30 prosentilla. Tämä teho vastaa jo tavallisia kipulääkkeitä. Osaa avun saaneista ei tarvinnut edes huijata uskomaan, että he saivat oi keaa lääkettä.

Samanlainen tulos saatiin ärtyvään suoleen käytetyllä plasebolääkkeellä. Tutkijoiden mukaan tulokset kertovat selvää kieltä siitä, että plasebon taustalla on biologinen vaikutus.

Kyse ei siis ole enää pelkästä positiivisen vaikutuksen odotuksesta, vaan klassisesta ehdollistumisesta. Pavlovin koirien tapaan ihminen voi ehdollistua siihen, että lumelääke lievittää särkyä.
 
Lumekirurgia tepsii kuin oikea
 
Jopa joissakin kirurgisissa toimenpiteissä plasebo toimii ja tehoaa. Vuonna 2018 julkaistussa suomalaisessa  FIMPACT-tutkimuksessa olkalisäkkeen kiputilan leikkaushoitoa verrattiin lumekirurgiaan. Olkapäävaivat ovat hyvin yleisiä ja kuormittavat paljon terveydenhuoltoa.

Tutkimuksessa ilmeni, että kahden vuoden kuluttua toimenpiteestä leikkausryhmään ja lumeryhmään kuuluneet olivat samassa jamassa: yhtä vähäoireisia ja tyytyväisiä.

– Tulosten perusteella on selvää, että tämä yleinen leikkaus ei ole tehokas hoitomuoto, toteavat tutkimusraportissa ortopedian ja traumatologian erikoislääkärit, HUSin linjajohtaja Mika Paavola ja professori Teppo Järvinen Helsingin yliopistosta.

Tulos tulee Paavolan ja Järvisen mukaan johtamaan merkittäviin muutoksiin hoitokäytännöissä. Leikkauksen sijasta näiden potilaiden hoidon pitäisi Paavolan mukaan perustua lihasharjoitteluun ja kuntoutukseen.

Samanlaisia tuloksia saatiin aiemmin suomalaisessa FIDELITY-tutkimuksessa, jossa vertailtiin polven nivelkierukan leikkausta lumeleikkaukseen. Raportti tutkimuksesta julkaistiin arvovaltaisessa kansainvälisessä lääketieteen lehdessä NEMJ:ssä.

Mitätöi tehon tai lisää haittoja

Plasebo on oikeasti kiva juttu; vaiva paranee kun sitä toivoo. Mutta plasebolla on olemassa ilkeä vastinpari: nosebo, jossa kielteiset odotukset mitätöivät hoidon vaikutuksia tai tuottavat jopa haitallisia terveysvaikutuksia.
Journal of Psychosomatic Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa yhdelle astmaatikkojen ryhmälle annettiin keuhkoputkia laajentava lääkettä mutta valehdeltiin, että kyseessä oli aine, joka pahentaa astman oireita. Nosebovaikutus vähensi tällä ryhmällä lääkkeen tehoa lähes 50 prosenttia.

Toinen astmasta kärsinyt ryhmä sai ainetta, joka tavallisesti pahentaa astman oireita. Tälle ryhmälle sanotiin, että kyseessä on keuhkoputkia laajentava lääke, joka lievittää oireita. Plasebovaikutus vähensi heidän hengitysvaikeuksiaan 50 prosenttia.

Jos tutkimuksissa ihmisiä varoitetaan etukäteen kivusta, aivojen stressijärjestelmä aktivoituu. Se puolestaan voimistaa kivun kokemusta.

Koetut oireet ovat sinällään todellisia, esimerkiksi päänsärkyä, pistelyä tai pahoinvointia. Vaikutukst voidaan nähdä hermoverkkotasolla aivojen ja selkäytimen kuvauksissa.

Nosebon takia lääkärit joutuvatkin miettimään, mitä kertoa lääkkeistä niitä määrätessään.

– Jos lääkäri lukee lääketietokannasta kaikki mahdolliset sivuvaikutukset mitä potilas voi saada, niin todennäköisesti potilas saa osan niistä. Toisaalta ei ole eettistä jättää kertomatta sivuvaikutuksista kokonaan, Louhiala kertoo.
 
Lähde: Lauri Seppälä / Hyvä Terveys 29.1.2020

 

« Takaisin