Liikenteen ja katupölyn vaikutuksia hengitysilmaan mitataan uusissa kohteissa

15.1.2020

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvittää uusissa kohteissa erityisesti vilkkaan liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Tänä vuonna mittausasemat on siirretty Vantaalle Kehä III:n varrelle Varistoon ja Espooseen Otaniemeen Kehä I:n lähelle.

Molemmissa paikoissa mitataan typpidioksidin ja eri kokoisten hiukkasten pitoisuuksia. Variston mittaukset antavat tietoa liikenteen ja katupölyn vaikutuksesta ilmanlaatuun. HSY seuraa mittausten avulla myös pääväylien pölyisyyttä ja tehostaa pölyntorjuntaa yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Otaniemen mittausasema sijaitsee hieman etäämmällä Kehä I:stä. Mittaukset kertovat kehän vaikutuksesta lähialueen ilmanlaatuun.
 
Helsingissä jatketaan satamien ja puunpolton vaikutusten mittaamista
 
Kaksi siirrettävää asemaa jatkaa vuonna 2019 aloitettuja mittauksia Helsingissä. Jätkäsaaressa sijaitsevalta asemalta saadaan tietoa Länsisataman laivojen ja liikenteen päästöjen vaikutuksesta ilmanlaatuun. Mitattavia ilmansaasteita ovat muun muassa typpidioksidi, rikkidioksidi ja pienhiukkaset.

Pirkkolan aseman avulla taas selvitetään puunpolton ja liikenteen vaikutuksia pientaloalueiden ilmanlaatuun. Asemalla mitataan muun muassa typpidioksidin, pienhiukkasten ja syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden pitoisuuksia.

- Ilmansaasteista voivat saada oireita erityisesti hengitys- ja sydänsairaat, iäkkäät sekä pienet lapset. Heitä on noin 20 prosenttia väestöstä. Altistumista voi välttää seuraamalla ilmanlaatutilannetta osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu,  HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen sanoo.

HSY:llä on 11 ilmanlaadun mittausasemaa pääkaupunkiseudulla ja kaksi muualla Uudellamaalla. Ilmanlaadun mittausasemilla on useita mittalaitteita ja niillä mitataan useaa eri ilmansaastetta.

Pysyvät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Helsingissä keskustassa osoitteessa Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50 sekä Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä.
 
Ilmansaasteet ovat vakava riski terveydelle

Varsinkin hengitys- ja sydänsairaat, iäkkäät sekä pienet lapset voivat saada oireita ilmansaasteista. Heitä on noin 20 prosenttia väestöstä. Altistumista voi yrittää välttää välttämällä pahimpia paikkoja. Paikkakohtaista tietoa ilmanlaadusta  kerrotaan hsy.fi/ilmanlaatu -sivulla.

Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen päästöistä. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.

Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle etenkin keväisin. Karkeiden hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.

Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.

Rikkidioksidia vapautuu ulkoilmaan pääasiassa energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Se ärsyttää korkeina pitoisuuksina hengitysteitä. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla matalia.

PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille EU:n asettama tavoitearvo voi ylittyä paikoin pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
 
Lähde: Helsingin kaupunki 14.01.2020

 

« Takaisin