THL: Suomalaisten käsitykset sisäilmaongelmista ovat liioiteltuja

30.10.2019

Ihmiset pelkäävät sisäilman terveysriskejä enemmän kuin tutkimukset antavat aihetta.

Sisäilmaongelmista on puhuttu ja kirjoitettu vuosikausia ja uutisointi altistuneista ihmisistä jatkuu edelleen. Milloin koulun oppilaat oireilevat tai jonkin viraston henkilökunta voi pahoin.
 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisen sisäilmakartoituksen mukaan ihmiset kokevat erityisesti sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat.
Monissa kysymyksissä suomalaisten käsitykset poikkesivat merkittävästi tutkitusta tiedosta.

Tämä selvisi THL:n toteuttamasta kartoituksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta. Vastauksia kyselyyn saatiin noin 1 800.
 
Tutkimusta tekemässä ollut Helsingin yliopiston ja THL:n kansanterveystieteen professori Juha Pekkanen yllättyi tuloksista, vaikka tiesikin, että keskusteluissa on liikkeellä paljon tutkimustiedon vastaisia käsityksiä.

– Olimme aika yllättyneitä, miten hyvin nuo väitteet ovat menneet läpi. Varsinkin kun puhutaan sisäilman terveysvaikutuksista, Juha Pekkanen sanoo.

Eriävät käsitykset sisäilman merkityksestä terveydelle aiheuttavat hämmennystä sekä osaltaan hankaloittavat rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisua ja ihmisten hoitoa.

Kaikki kosteusvauriot eivät aiheuta astmaa

Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana. Vain pieni osa näistä vaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan.

Kyselyyn vastanneista kuitenkin reilusti yli puolet koki, että vähäiseenkin kosteusvaurion liittyy vakava riski terveydelle.

Juha Pekkasen mukaan kosteusvaurion laajuus ja tilan käyttötiheys vaikuttavat siihen, millaiseksi terveysriski arvioidaan.
 
Kyselyyn vastanneista noin kaksi kolmasosaa piti sädesienen esiintymistä varmana merkkinä sisäilman haitallisuudesta.

THL:n mukaan tutkimustiedon perusteella sädesienet voivat olla merkki rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriosta, mutta niiden löytäminen rakennuksesta ei automaattisesti osoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle.

Mitä oireilu kertoo sisäilmasta?

Usein ihmisten oireilua pidetään merkkinä sisäilman ongelmista. Juha Pekkasen mukaan oireet ovat kuitenkin epävarma merkki.

– Oireiluun vaikuttavat monet tekijät sisäilman lisäksi, professori sanoo.

Kyselyyn vastanneista melkein 60 prosenttia koki vaikeana arvioida, johtuvatko yksittäisen ihmisen hengitystieoireet sisäilmasta vai jostain muusta tekijästä.
 
Oireilu on yksilöllistä ja siiihen vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Myös pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa THL:n mukaan oireita ja objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita.

– On tärkeää, että käyttäjät ovat sisäympäristöön tyytyväisiä. Raportoitu oireilu ja kokemukset sisäilman laadusta, kuten hajuista, tunkkaisuudesta tai lämpötilasta, antavat myös arvokasta lisätietoa, kun rakennukseen liittyviä ongelmia selvitetään ja tutkimuksia suunnitellaan, kertoo THL:n ylilääkäri Jussi Lampi.

Tutkimuksiin ei luoteta tai ongelmia vähätellään

Kun ihmiset luottavat enemmän muihin kuin tutkimustuloksiin, syntyy helposti ristiriitoja. Oireista kärsivät arvioivat esimerkiksi kuntien virkamiesten vähättelevän koettuja sisäilmaongelmia.

– Jos eri ihmisillä on hyvin erilaiset näkemykset sisäilman terveysvaaroista, niin silloin tulee helposti ristiriitoja. Ihmisille syntyy vähättelyn tunne, Juha Pekkanen arvioi.

Vastaavia tilanteita on kohdattu myös muissa ympäristön aiheuttamien terveysvaikutusten kohdalla. Julkinen keskustelu terveysriskeistä ei Pekkasen mukaan aina vastaa todellista tilannetta.

Sosiaalisen median keskustelut korostavat riskien mahdollisuutta, jolloin syntyy tietynlainen sosiaalinen vahvistuminen muiden riskien kustannuksella.

Kyselyn tulokset riskikäsityksistä julkaistaan 30. lokakuuta Valtakunnallisilla ympäristöterveyspäivillä.
 
Lähde: Markku Sandell YLE 30.10.2019

 

« Takaisin