Närästyslääkkeet voivat aiheuttaa allergiaa ja sotkea suoliston bakteerikantoja

7.8.2019

Selitys voi olla se, että allergiaa aiheuttavat proteiinit eivät pilkkoudu vatsassa ja voivat ärsyttää immuunijärjestelmää.

Närästyslääkkeet ja niin sanotut protonipumpun estäjät helpottavat ylävatsavaivoja, koska ne laimentavat vatsahappoja ja vähentävät niiden eritystä.
 
Näitä lääkkeitä on pidetty varsin haitattomina. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin alkanut paljastua yllättävä sivuvaikutus: haponestolääkkeet voivat harvinaisissa tapauksissa laukaista ruoka-aineallergioita.
 
Selitys on todennäköisesti se, että kun vatsahappoa on vähän tai se on tavallista laimeampaa, ruoka sulaa vatsassa huonommin. Mahdollisesti allergiaa aiheuttavat proteiinit jäävät pilkkoutumatta vatsassa ja voivat ärsyttää immuunijärjestelmää.
 
Allergia saattaa puhjeta, jos henkilöllä on geneettinen alttius.
 
Ilmiö havaittiin vuosituhannen vaihteessa. Itävaltalaisessa sairaalassa hoidettiin 51-vuotiasta vatsahaavasta kärsivää miestä, joka tuli yllättäen allergiseksi kaviaarille. Siitä kirjoitti Duodecim-lehti.
 
Kyseessä oli ensimmäinen tunnettu tapaus, jossa joku allergisoituu sammen mädille. Mies sattui olemaan Wienin yliopistossa työskentelevän allergia­tutkijan Erika Jensen-Jarolimin tuttava.
 
Jensen-Jarolim alkoi pohtia, mikä tällaisen allergian voisi aiheuttaa. Ilmeni, että mies käytti säännöllisesti protonipumpun estäjiä sekä vatsan liikahappoisuutta torjuvaa sukralfaattia.
 
Voisiko olla, että allergia johtui vatsassa pilkkoutumattomista proteiineista, kun ruokaa sulattavilta hapoilta oli viety terä lääkkeillä?
 
Ryhmä tutki asiaa hiirillä. He muokkasivat hiiristä kala-allergikkoja ja syöttivät niille kaviaaria ja vatsahappolääkkeitä. Verrokkiryhmä söi vain kaviaaria.
 
Happolääkkeitä syöneet hiiret saivat allergisia reaktioita kaviaarista, mutta verrokkihiiret eivät.
 
Sittemmin on havaittu useissa tutkimuksissa, että näin voi todella olla: vatsahappolääkkeet saattavat laukaista allergioita.
 
Sitten Jensen-Jarolim etsi kollegoineen vatsahappolääkkeiden ja allergioiden yhteyksiä.
 
Ryhmä tarkasteli kahdeksan miljoonan itävaltalaisen lääketietoja vuosilta 2009–2013. Tavoite oli selvittää, ennustaako vatsahappolääkkeiden käyttö tarvetta allergialääkkeille. Kyllä, osoittaa Nature Communications -tiedelehdessä äskettäin julkaistu tutkimus.
 
Henkilöt, joille oli määrätty närästyslääkkeitä, saivat myöhemmin reseptin allergialääkkeille kaksi kertaa niin todennäköisesti kuin henkilöt, jotka eivät vatsahappolääkkeitä käyttäneet. Yli 60-vuotiailla todennäköisyys oli viisinkertainen.
 
Tällainen tutkimus ei voi todistaa syy-yhteyttä eli sitä, että juuri vatsahappolääke laukaisee allergian. Vahva tilastollinen yhteys näiden välillä näyttää silti olevan. Löydös on linjassa kertyvän tutkimusnäytön kanssa.
 
Eräässä yli 60-vuotiaita potilaita havainnoineessa tutkimuksessa nähtiin, että pitkään happolääkkeitä käyttäneet olivat muita herkempiä tietyille ruoka-aineille. Heidän verestään mitattiin allergiaan liittyviä vasta-aineita.
 
Happolääkkeet voivat sekoittaa myös suoliston tasapainoa.
 
British Medical Journalissa viime vuonna ilmestyneessä kaksostutkimuksessa havaittiin, että happolääkkeitä käyttävillä oli muita köyhempi suolistomikrobisto. He olivat alttiimpia Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamalle suolisto­tulehdukselle.
 
Heillä havaittiin suolistossa bakteerikantoja, jotka tyypillisesti elävät suussa tai ruokatorvessa. Tavallista laimeammat vatsahapot ehkä päästivät näitä bakteereja mahan kautta suolistoon. Protonipumpun estäjiä käyttävien suolistossa rehottivat erityisesti streptokokit.
 
Myös lapsilla on havaittu vatsahappolääkkeiden yhteys allergioihin. Yhdysvaltain lääkäriyhdistyksen Jama Pediatrics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin 800 000:ta lasta syntymästä neljän vuoden ikään
 
Tutkijat katsoivat ensin, oliko lapsille määrätty haponesto­lääkettä tai antibioottia kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana. Haponestolääkkeitä voidaan määrätä vauvoille esimerkiksi refluksin hoitamiseksi. Sitten he seurasivat, kehittyikö näille lapsille allergioita.
 
Tilastollinen yhteys löytyi taas. Vatsahappolääkkeitä saaneille lapsille kehittyi ruoka-ainealler­gioita kaksi kertaa niin todennäköisesti kuin muille. Antibiooteilla taas havaittiin olevan yhteys astman kehittymiseen.
 
Sekä happolääkkeitä että antibiootteja saaneille tuli enemmän allergiaoireita, niin heinä­nuhaa kuin pahempiakin reaktioita.
 
”En panisi taloani pantiksi, mutta tästä näyttää olevan runsaasti todisteita”, kommentoi mikrobiologian ja immunologian professori Edward Mitre tutkimuksia Science-tiedelehdessä.
 
Mitre korostaa, että vaikka happolääkkeet aiheuttaisivat allergioita, se ei tarkoita, ettei niitä voisi käyttää tarpeeseen. Lääkärien tulisi vain pohtia tarkemmin, kuinka avokätisesti he kirjoittavat lääkemääräyksiä.
 
Jensen-Jarolimin ryhmä aikoo seuraavaksi tutkia hiirillä, voivatko haponestolääkkeet altistaa hengitystieallergioille. Tästäkin on jo saatu viitteitä.

Lähde: Niko Kettunen HS / 6.8.2019

 

« Takaisin