Suomalaistutkijat tekivät yllättävän havainnon: Lepän siitepöly aiheuttaa todennäköisesti kymmeniä kuolemia vuodessa

31.5.2019

Tutkijat yhdistävät ensimmäistä kertaa lepän siitepölyn kuolleisuuden kasvuun.

Lepän siitepöly voi aiheuttaa lukuisia ylimääräisiä kuolemia vuodessa, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Laajassa tutkimushankkeessa tarkasteltiin päivittäisten kuolintapausten lukumäärää pääkaupunkiseudulla vuosina 1994–2014.
 
”Analyysistä nousi uusi ja varsin yllättävä havainto, että lepän siitepölypitoisuudella näytti olevan yhteys sydän- ja verisuonisairauksista aiheutuvaan kuolleisuuteen”, tutkimusta johtanut kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta kertoo.
 
Tutkijat havaitsivat, että jo muutaman päivän runsas siitepölypiikki näytti selkeästi lisäävän kuolleisuutta: hengitystiesairauksista kärsivien kuolleiden osuus nousi 20 prosenttia ja sydän- ja verisuonitauteihin kuolleiden yhdeksän prosenttia.
 
Havainto selvisi Suomen Akatemian rahoittamasta APTA-tutkimushankkeessa, johon osallistui ympäristöterveyden ja maantieteen tutkijoita Oulun yliopistosta sekä tutkijoita Ilmatieteen laitokselta.
 
Tutkimusartikkeli on vertaisarvioitavana alan lehdessä, mutta tulokset on jo julkistettu tiedeyhteisölle Euroopan keskeisimmässä hengitystiesairauksiin keskittyvässä konferenssissa Pariisissa.
 
Siitepölyaltistuksen vuoksi kuolleiden yleiskunnosta tai iästä ei vielä tiedetä tarkasti. Se vaatii lisätutkimusta.
”On mahdollista, että vakavat vaikutukset koskisivat nimenomaan henkilöitä, joilla on varsin vakava krooninen hengityselin- tai sydänsairaus kuten keuhkoahtaumatauti, astma tai sepelvaltimotauti”, Jaakkola arvioi.
 
Lisäksi on oletettavaa, että kuolleet ovat olleet herkistyneitä lepän siitepölylle tai mahdollisesti ristiallergisia lepälle ja koivulle. Koivun siitepöly yksinään ei näyttänyt altistavan kuolleisuudelle.
 
Jaakkola ei ole tehnyt vielä tarkempia laskelmia löydöksen kansanterveydellisistä kokonaisvaikutuksista. Se kuitenkin tiedetään, että 20 prosenttia suomalaisista on lepälle herkistyneitä.
 
Tutkimusaineisto rajoittuu pääkaupunkiseudulle, jossa kuolee päivässä noin 20 ihmistä. Näistä seitsemän kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin ja yksi hengityselinsairauksiin. Kolme–neljä viikkoa kestävä korkean pölytyksen jakso saattaisi aiheuttaa 10–20 kuolintapausta vuodessa pääkaupunkiseudulla.
 
Tutkimuksesta selvisi myös, että urbaanissa ympäristössä pölytys on huomattavasti vähäisempää kuin tiiviin kaupunkiasutuksen ulkopuolella. Ero näkyi jo Espoon ja Helsingin välillä. On siis oletettavaa, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella kuolleisuus lisääntyy lepän pölytyksen aikana vielä enemmän.
 
Tutkijat ovat vielä ymmällään siitä, mikä kuolleisuutta lisää sydän- ja verisuonisairailla. Kyseessä lienee jonkinlainen yhteisvaikutus.
 
”Yksi mahdollisuus on, että siitepöly aiheuttaa hyvin voimakkaan immunologisen reaktion, joka saattaa olla lisätekijä henkilöllä, jolla on ennestään krooninen sairaus. Se voi olla ikään kuin viimeinen tekijä. Voimakkaimmillaan allerginen tekijä saattaa esimerkiksi nostaa ihmiselle kuumeen”, Jaakkola sanoo.
 
Löydös antaa myös mahdollisuuden vähentää näitä ylimääräisiä kuolemia. Jaakkolan mukaan riskiryhmän perussairauden lääkityksen pitää olla kunnossa. Lisäksi allergista reaktiota vastaan kannattaa aloittaa lääkitys jo ennen pahinta siitepölykautta. Siitepölyennusteita kannattaa tarkkailla.
 
Lisäksi on mahdollista, että viheralueiden kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa siitepölytykseen. Toisaalta viheraluilla on ilmansaasteita puhdistava vaikutus, joka on otettava huomioon, Jaakkola sanoo.
 
Tutkimuksessa tarkasteltiin siitepölyjen lisäksi myös ilman lämpötilan ja ilmansaasteiden vaikutusta sekä näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia terveyteen.
 
Ilmansaasteiden suhteen ei löydetty löydöstä pienhiukkasten ja kuolleisuuden välillä. Toisaalta yhteisvaikutuksen mahdollisuutta ei ole pystytty poissulkemaan.
 
Se, mikä varmuudella lisää suoraan ja välillisesti kuolemia, on ilmaston lämpeneminen. Lämpötilan yhteys kokonaiskuolleisuuteen on hyvin dokumentoitua, joten maailmanlaajuisissa tutkimuksissa on pystytty tekemään ennusteita siitä, miten paljon lämpeneminen lisää kuolemia missäkin maailman kolkassa.
 
Riippuen siitä, kuinka ilmastonmuutosta pystytään hillitsemään, lämpötilan nousu aluksi saattaa jopa vähentää kuolleisuutta Suomessa, sillä kylmäkuolemat vähenevät. Mutta sitten kuolleisuus nousee taas kasvuun helteiden myötä. Päiväntasaajalla hellekuolemat lisääntyvät sadoilla prosenteilla.
 
Välillisesti ilmastonmuutos voi lisätä siitepölyyn liittyviä kuolemia. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa nimittäin myös siitepölykausien rajuuteen ja pituuteen.
 
”Siitepölykauden pitenemisestä on jo selvää näyttöä”, Jaakkola sanoo ja jatkaa:
 
”Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta siitepölyn aiheuttamiin kuolemiin pitäisi tehdä laajempia ja kansainvälisiä tutkimuksia.”
 
Jaakkolan mukaan tutkijoiden löydökset on otettu suurella mielenkiinnolla vastaan tiedemaailmassa. Vastaava tutkimustulos on saatu kerran aiemmin, 15 vuotta sitten Hollannissa, jossa tutkijat löysivät yhteyden heinäsiitepölypitoisuuden ja kuolleisuuden välillä.
 
APTA-tutkimuksessa sitä ei pystytty toisintamaan. Jaakkolan mukaan se johtuu todennäköisesti siitä, että Suomessa heinäkukinto ei ole niin runsasta kuin Hollannissa.
 
Lepän kukinto on jo ohi koko maassa. Koivun kukintoa riittää kesäkuulle eteläisessä Suomessa ja heinäkuulle pohjoisessa. Heinän kukinta alkaa kesä-heinäkuussa, pujo heinäkuussa. Ne pölyttävät aina elokuulle ja pujo jopa syyskuun alkuun asti koko Suomessa.
 
Lähde: Eleonoora Riihinen HS / 29.5.2019

 

« Takaisin