Tutkimukset: Takan polttaminen todella vaarantaa lähialueiden asukkaiden terveyden

15.3.2019

HSY tekee parhaillaan uutta arviota puunpolton haitoista pääkaupunkiseudulla.

Espoolaisäidin keskiviikkona julkaistu vetoomus takkatulien hillitsemisestä on herättänyt HS:n verkkosivuilla vilkkaan keskustelun puunpolton ympäristö- ja terveysvaikutuksista.
 
Aihe on noussut viime vuosina toistuvasti esiin HS:n julkaisemissa mielipidekirjoituksissa. Viimeksi joulukuussa puunpolton haittoja käsiteltiin muun muassa Helsingin Pakilan pientaloalueella.
 
Mielipidekirjoitusten määrä ei ole ihme. Puun pienpoltto on lisääntynyt jyrkästi 2000-luvulla erityisesti taajamissa. Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) kyselytutkimusten perusteella noin 40 prosenttia pientalojen lämmityksen päälähteistä on ollut viime vuosina puuta.
 
Helsingin seudun ympäristö (HSY) on parhaillaan päivittämässä tilastoja pääkaupunkiseudun pientaloalueiden puunpoltosta.
 
”Olemme juuri uusimassa kyselyä pientalojen tulisijojen käytöstä, ja sen perusteella päivitämme arviota pienpolton haittavaikutuksista. Yhteensä 3 000 kotiin on lähtenyt kyselylomake”, kertoo HSY:n ilmansuojelupäällikkö Maria Myllynen.
 
Aiempien mittausten perusteella puunpoltto on huonontanut ilmanlaatua Helsingin Tapanilan sekä Vantaan Päiväkummun, Ruskeasannan ja Itä-Hakkilan pientaloalueilla.
 
”Puunpolton merkitys kasvaa sitä mukaa kuin liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä lainsäädännön keinoin. Varaavien takkojen ja kiukaiden kehitystyö on hidasta, ja asukkaat vaihtavat niitä harvoin”, Myllynen sanoo.
 
Eri tutkimustulokset ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että puunpoltto on todellinen terveyshaitta lähialueen ihmisille etenkin silloin, kun polttopuut ovat märkiä ja tulipesässä poltetaan roskia.
 
Myös sytytystavalla on merkitystä. Perinteinen tapa sytyttää tuli puiden alta tuottaa enemmän hiukkaspäästöjä kuin jos tuli sytytettäisiin puiden yläpuolelta.
 
Tiiviillä pientaloalueella naapurit eivät pääse karkuun, jos lähistöllä poltetaan puuta savuttaen. Savut tulevat matalalta ja jäävät hengityskorkeudelle.
 
Espoolaisäidin kokemuksen mukaan kaupungin ympäristöviranomaisista ei ole apua, koska he tekevät asumisterveystutkimuksia vain virka-aikaan, vaikka taloja lämmitetään lähinnä iltaisin.
 
Myllynen ymmärtää huolen. ”Kokemus on, että asukkaat jäävät näissä tilanteissa melko yksin.”
 
Hänelle on tuttu myös vähättelevä sävy, jolla pienpolton haittoja kommentoidaan. Ristiriita viranomaisten tietämien haittojen ja monien asukkaiden kokemusten välillä on suuri.
 
”Kyselytutkimuksissa alle 10 prosenttia vastaajista on kokenut savun hajun pientaloalueella haitallisena.”
Myllysen kokemuksen mukaan savukulkeuman haitoista keskusteltaessa nousee esiin jopa pienpolton kieltämisen uhka. Viranomaiset eivät ole esittäneet sellaista missään vaiheessa.
 
Valtioneuvosto hyväksyi viime viikolla uuden kansallisen ilmansuojeluohjelman. Siinä ei kielletä tai rajoiteta pienpolttoa millään tavoin.
 
Savukulkeuman haitat pientaloalueilla on kuitenkin tunnistettu, ja niihin pyritään vaikuttamaan muun muassa viestinnällä. Pääkaupunkiseudulla HSY puhuu asukastilaisuuksissa puhtaasta puunpoltosta.
 
Esimerkiksi tänään torstaina on luvassa tietoa puunpoltosta Pakilan kiinteistönomistajien Pakila-seuran järjestämässä tilaisuudessa Pakilan yläasteella.
 
Pääkaupunkiseudun pientaloalueilla on havaittu tilastollinen yhteys savulle altistumisen voimakkuuden sekä ennenaikaisen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden välillä. Vuonna 2016 valmistuneen pientaloalueiden ilmanlaatututkimuksen seurantajakso oli 25 vuotta.
 
Laaja-alaiseen tutkimukseen osallistuivat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, HSY ja Suomen Syöpärekisteri.
 
Tulosten perusteella on arvioitu, että savulle altistuminen aiheutti seurantajaksolla Suomessa yhteensä 500 ennenaikaista kuolemaa sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksiin. Selvä yhteys havaittiin myös keuhkosyövän ja savulle altistumisen voimakkuuden välillä.
 
Tutkimuksen perusteella on arvioitu, että jopa puolet polttoperäisistä pienhiukkasista ja lähes neljännes syöpävaarallisista PAH-yhdisteistä pääsee tunkeutumaan ulkokautta talojen sisätiloihin.
 
PAH-yhdisteet ovat polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, jotka voivat suurina määrinä vaikuttaa syövän tai mutaatioiden syntyyn.
 
Pienhiukkaset ovat pieniä, halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin hiukkasia, ja niitä kulkeutuu puuta poltettaessa hengitysilman mukana keuhkoihin. Hiukkaspäästöt aiheuttavat syövän lisäksi muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia.
 
Puunpolton vaikutuksia tutkinut THL:n ylilääkäri Raimo O. Salonen totesi HS:n haastattelussa viime joulukuussa, että sairastuminen esimerkiksi aivo- tai sydäninfarktiin edellyttää kymmenien vuosien altistumista.
Huonon ilman takia ihminen voi kuitenkin joutua infektiokierteeseen, joka saattaa johtaa astmaan.
 
Salosen arvion mukaan sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksia sairastavien ei kannata muuttaa vanhoille pientaloalueille, joilla on paljon puun pienpolttoa.
 
Puuta poltettiin vuonna 2010 noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Samana vuonna puun pienpolton osuus Suomen kokonaispäästöistä oli 40 prosenttia kaikista pienhiukkasista, 55 prosenttia mustan hiilen päästöistä, yli 80 prosenttia syöpävaarallisista PAH-päästöistä ja noin 25 prosenttia hiilimonoksidien päästöistä.
 
Lähde: Marja Salomaa HS 14.3.2019

 

« Takaisin