Ulosteensiirto parantaa antibioottiripulin tehokkaasti, mutta toimisiko se myös Alzheimerin taudin hoidossa? Tutkijat toivovat, että ”superulosteella” voisi hoitaa vaikeitakin sairauksia

22.1.2019

Luovuttajan sopiva bakteerikirjo voi ratkaista, auttaako ulosteensiirto vai ei.

Ulostesiirteet ovat tehokas keino hoitaa antibioottiripulia. Niiden menestys on herättänyt toiveen, että samalla keinolla voisi hoitaa muitakin sairauksia.
 
Ajatus on, että suoliston bakteeristo on sairauksissa häiriintynyt ja terveeltä luovuttajalta saadut mikrobit korjaavat tilanteen.
 
Parantavan mikrobiston siirtää pieni annos suolavedellä laimennettua ulostetta, joka ruiskutetaan saajan suolistoon.
 
Mutta kun ulostesiirrettä on kokeiltu esimerkiksi tulehduksellisiin suolistosairauksiin tai diabetekseen, tulokset ovat olleet vaatimattomia ja vaihdelleet. Keskimäärin vain 20 prosenttia hoidetuista on saanut apua.
 
Vaatimattoman tehon yksi syy voi löytyä ulosteen luovuttajista, uskoo ryhmä Aucklandin, Harvardin ja MIT-yliopiston tutkijoita. Ulostesiirteissä on eroja.
 
”Kokeilut viittaavat siihen, että on olemassa superluovuttajia, joiden uloste erityisesti kykenee vaikuttamaan saajan suolistoon ja tuottamaan kliinistä edistymistä”, sanoo tutkija Justin O’Sullivan Aucklandin yliopistosta tutkimustiedotteessa.
 
Superluovuttajilta saadut siirteet antavat tutkijoiden mukaan apua joihinkin sairauksiin kaksi kertaa useammin kuin muiden siirteet.
 
”Toiveemme on, että jos löydämme syyn, miksi näin käy, voisimme parantaa siirteiden onnistumista ja jopa kokeilla niitä muihinkin mikrobistoon liitettyihin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin, ms-tautiin ja astmaan”, O’Sullivan sanoo.
 
Superulosteen tärkein piirre on, että siinä on runsaasti eri mikrobilajeja. Erityisesti siinä täytyy olla paljon avainlajeja eli juuri niitä bakteereita, joiden kemialliset tuotteet puuttuvat sairaan suolistosta.
 
Tällainen tuote on esimerkiksi butyraatti, jota tarvitsevat tulehduksellisesta suolistosairaudesta tai metabolisesta oireyhtymästä kärsivät ihmiset.
 
Heidän saamassaan siirteessä kannattaisi siis olla mukana bakteereja, jotka tuottavat aineenvaihduntaan ja immuunijärjestelmään vaikuttavaa butyraattia.
 
Ärtyvän suolen oireyhtymää hoidettaessa siirteessä olisi hyvä olla bifidobakteereita. Se huomattiin pari vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa.
 
Avainlajit näyttävät myös tarvitsevan oikeanlaisen mikrobiologisen ympäristön, jotta siirre toimisi.
 
”Joissakin tutkimuksissa ulostesiirteen onnistuminen on liittynyt siihen, että mukana on siirtynyt muita bakteereja infektoivia viruksia. Virukset voivat vaikuttaa siirrettyjen bakteerien ja muiden mikrobien eloonjäämiseen ja toimintaan”, O’Sullivan sanoo.
 
Siirteen onnistuminen voi olla kiinni myös luovuttajan ja saajan geneettisestä yhteensopimattomuudesta. Siksi vastaanottajan immuunipuolustus voi käydä siirrettyjen mikrobien kimppuun suolistossa.
 
O’Sullivan ja kumppanit hylkäävätkin yksi uloste kaikille -idean.
 
Yhteensopivuuden ongelmaan kiinnittäisi huomiota myös Suomen akatemian tutkijatohtori Jonna Jalanka, joka on tutkinut ulostesiirrehoitoja ja ärtyneen suolen oireyhtymää Helsingin yliopistossa.
 
”Meidän kaikkien suolistomikrobisto on tosi yksilöllinen. Olisi epätodennäköistä, että olisi vain yhdenlaisia superlahjoittajia, jotka olisivat kaikille paras vaihtoehto. Jos siirteellä ei ole otolliset olot, se ei välttämättä menesty vastaanottajan suolistossa”, Jalanka selittää.
 
Antibioottiripulin hoito on ollut paljon yksinkertaisempaa. Jopa 95 prosenttia tapauksista on onnistuttu parantamaan pelkästään antamalla terveen luovuttajan ulostetta.
 
Tautitila onkin siinä yksinkertainen, koska sen aiheuttaa nykynäkemyksen mukaan yksi ainoa bakteeri Clostridium difficile. Kun se poistetaan mikrobiston vaihdossa, tautikin katoaa.
 
”Ei yllätä minua, jos paljon monimutkaisemmissa taudeissa se ei mene näin”, Jalanka sanoo.
 
”Itse olen tutkinut ärtyvän suolen oireyhtymää, ja siihen tämänhetkiset tulokset siirteillä eivät ole kovin lupaavia. Tietyt ihmiset niistä hyötyvät, mutta emme tiedä vielä miksi. Tiede ei ole vielä niin pitkällä.”
 
Jalanka arvelee, että vaihtelevat tulokset johtuvat siitä, että sairauksien syytkin vaihtelevat.
 
”Syy vatsakipuihin voivat olla psyykkiset tekijät tai jokin enemmän elimellinen tekijä. Jos psyykkiset tekijät aiheuttavat sen, että vatsa on sekaisin, on ymmärrettävää, että mikrobiston vaihto ei auta.”
 
Myös tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti ja koliitti sekä metabolinen oireyhtymä ovat Jalangan mukaan niin monimutkaisia sairauksia, että kaikille toimivaa superulostetta voi olla vaikea löytää.
 
O’Sullivanin ja kumppaneiden katsaustutkimuksen julkaisi Frontiers in Cellular and Infection Microbiology.
 
Lähde: Mikko Puttonen HS / 21.1.2019

 

« Takaisin