Potilasjärjestöt ja useat muut tahot vastustavat sisäministeriön suunnitelmia lisätä poliisin tiedonsaantioikeutta potilaiden terveystiedoista.

 

Ministeriö on valmistelemassa lakiuudistusta, jossa poliisi voisi nykyistä helpommin päästä käsiksi terveystietoihin, joilla voisi esimerkiksi ehkäistä vakavia rikoksia.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) selvitti lakihankkeen tarkoitusta toimittajille eduskunnassa. Hänen mukaansa terveydenhuollon ja poliisin välinen tiedonvaihto halutaan tuoda sille tasolle, jolla se sosiaalihuollon työntekijöiden ja poliisin välillä jo on.

– Esimerkiksi perheväkivaltakierteissä tai vaikkapa, kun kertoo pelkäävänsä silvotuksi tulemista, päästäisiin useammin selvittämään tilanne niin, että se ei enää jatku, Mykkänen sanoi.

Sisäministerin mukaan lakiuudistuksella voitaisiin estää "joitakin" vakavia rikoksia vuosittain.

Lakihanke on herättänyt voimakasta arvostelua lääkärien lisäksi myös potilasjärjestöissä.
Ministeriö tavoittelee muutoksella sitä, että esimerkiksi vakavista mielenterveysongelmista kärsivä potilas tunnistettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lääkäreiden kommenteissa on kannettu huolta siitä, että potilaat eivät enää uskaltaisi kertoa oireistaan. Lääkäriliitto twiittasi aamulla, että "terveydenhuoltojärjestelmä ei ole rikoskontrollijärjestelmä. Terveydenhuolto on potilaan parhaaksi".

Mielenterveyden ammattilaisia edustava Mielenterveyspooli tyrmää tuoreeltaan ministeriön aikeet. Heidän näkemyksen mukaan lakimuutos heikentää potilaiden asemaa.

– Turvallisuutta edistetään parhaiten takaamalla pääsy hyvään hoitoon vaikeissakin tilanteissa ja varmistamalla, etteivät yksilöt tai perheet jää ongelmien kanssa yksin, painottaa kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Mielenterveysseurasta.

Ministeri Mykkänen sanoo, että lakivalmistelun tavoitteena on ratkaisu, joka ei johda mielivaltaiseen tietojenvaihtoon.

– Tasapainottelemme kahden kysymyksen, tiukan salassapidon ja toisaalta sitten vakavan rikoksen ennaltaehkäisyn välillä. Tarkoitus on löytää ratkaisu, joka takaa potilaan turvallisuuden, mutta myös uhrien oikeusturvan.

Uudistusta ovat nousseet vastustamaan myös muiden ammattikuntien edustajat. Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo Lännen Medialle suhtautuvansa kriittisesti sisäministeriön suunnitelmiin.

– Poliisin tehtävä on selvittää rikoksia, mutta ei keinolla millä hyvänsä. Ymmärrämme, missä yksityisyyden suoja menee, joten tällainen uudistus vaatisi perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun, Rinne toteaa Lännen Median haastattelussa.

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola kommentoi uudistusta jyrkästi Twitterissä.

– Ehdotus on täysin toteuttamiskelvoton. Tällaista ei oikeusvaltiossa voi edes kaavailla.

Mielenterveysjärjestöjen mukaan terveydenhuollossa on jo olemassa ilmoitusoikeus ja -velvollisuudet, joilla voidaan torjua uhkia.

Lakihanketta vastustavien järjestöjen mukaan terveydenhuollon ammattilaisilla on jo nykyisellään velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus ja ilmoittaa poliisille vakavista rikosepäilyistä.

– Mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen ovat jo nykyisin olemassa, jos poliisi vain käyttää mahdollisuuksia, arvioi yhteiskuntasuhdepäälikkö Timo Lehtinen sosiaali- ja terveysjärjestöjen Sostesta.

Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan tiedonvaihtosäännökset poliisin ja terveydenhuollon työntekijöiden välillä ovat tällä hetkellä sekavammat kuin sosiaalihuollon ja poliisin välillä ja siksi selventävää lakimuutosta tarvitaan.
Mykkänen huomauttaa, että vakavimpia rikoksia koskeva ilmoittamisvelvollisuus koskee tällä hetkellä vain rikoksia, joista voi saada kuuden vuoden vankeusragaistuksen.

– Perheväkivalta esimerkiksi harvoin ylittää tämmöistä kynnystä.

Lakimuutoksen valmistelussa on puntaroitu tietojen luovuttamisen rajaksi epäilýä rikoksesta, josta voi seurata neljä vuotta vankeutta.

Mykkänen korostaa, että lakimuutoksen valmistelu on edelleen kesken, eikä sen toteutuminen tällä hallituskaudella ole varmaa.

 

Lähde: YLE uutiset 6.11.2018