Pölypunkkijahti käynnissä rannikkoseudulla – tutkijat imuroivat 60 sänkyä

1.10.2018

Allergiasta kärsivät saavat yhä oireita, vaikka pölypunkkien on arvioitu kuolleen jo sukupuuttoon.

Henkilöauto ajaa omakotitalon pihaan. Autosta nousee kaksi ihmistä – toisella kädessään imuri, toisella lehtiö. Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tiimi on liikkeellä Turun seudun kodeissa.
 
Tutkimusassistentti Tiina Vitikainen suuntaa määrätietoisesti kohti makuuhuonetta. Pian talon asukas, Mari Repo, jo heittelee tyynyt ja peitot syrjään. Jahti voi alkaa.
 
Allergia- ja astmaliitosta oltiin yhteydessä Repoon jo talvella. Hän oli heti valmis tutkimukseen.

– Tämä patja ei ole kovin vanha. Vanhasta patjasta pölypunkkeja olisi löytynyt varmasti vielä enemmän, naurahtaa Repo.

Tiina Vitikainen on saanut mitattua vuoteen kosteuden. Sen jälkeen hän laittaa imurin käyttökuntoon. Sen avulla pölypunkit kerätään laboratoriotutkimuksia varten.
 
– Imurin suulakkeen sisälle tulee pieni putkilo, jossa on tiheä nailonverkko. Kun imuroin, pöly päätyy filtteripussiin. Puoli putkiloa pölyä riittää, kertoo Vitikainen.
 
Kostea vuode pölypunkkien lempipaikka?
 
Tässä tutkimuksessa etsitään huonepölypunkkeja vain makuuhuoneista. Tutkimuksen on tilannnut Allergia-, iho- ja astmaliitto. Sen toteuttaa Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti.

Instituutin johtaja Kimmo Saarinen kertoo, että tutkimukseen oli helppo saada vapaaehtoisia. Tutkijat joutuivat jopa valitsemaan, minne lähtevät. Mukana on 60 kotia Turun lähistöltä ja pääkaupunkiseudulta.
 
Rannikolla leuto sää ja kosteus takaavat pölypunkeille suotuisan elinympäristön. Saarinen uskoo, että sänkyjen tutkimisella saadaan hyvä kuva pölypunkkien määrästä, koska sängyssä on huonepölypunkeille tarjolla oletettavasti parhaiten kosteutta ja ravintoa.
 
– Pölynäytteestä katsotaan, onko sängyssä pölypunkkeja. Pahimmillaan voisi olla paljonkin. Oletan, että niitä saadaan laskea yhden tai kahden käden sormilla. Tulos paljastuu vasta laboratoriossa.

Pölypunkkkihysteriaa ei Kimmo Saarisen mielestä ole liikkeellä. Tutkittavat eivät pelkää punkkeja.
 
– Huonepölypunkit ovat maailmanlaajuisesti merkittävä hengitystieallergian aiheuttaja. Oletan, että Suomessa ne ovat aika marginaalinen allergiaongelma, pohtii Saarinen.

Onko pölypunkkeja siis sittenkin?

Hyönteistutkija Juhani Itämies on arvioinut vuonna 2008, että pölypunkit ovat kuolleet Suomessa lähes sukupuuttoon. Tätä ennen suomalaisia kuluttajia oli valistettu tarmokkaasti viemään petivaatteita pakkaseen tai saunaan, jotta pölypunkit kuolisivat.

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin mukaan lääkärit kohtaavat yhä huonepölypunkeista oireilevia potilaita. Etenkin allergiaa ja astmaa sairastavat ilmoittavat oireita muuta väestöä herkemmin.

Johtaja Kimmo Saarisen sanoo, että nyt totuus pölypunkkien todellisesta määrästä halutaan selvittää.

– Hyönteistutkija Itämiehen arviot perustuvat siihen, että huoneilma suomalaisissa kodeissa on kuivaa ja varsinkin talvella huonepölypunkkien näkökulmasta aivan liian näännyttävää. Meidän tutkimuksessamme vertailualueena on Etelä-Karjala. Siellä, lähellä Venäjää, ilma on kuivempaa kuin täällä rannikolla.

Uudet siivousvinkit vasta myöhemmin

Sillä aikaa kun Tiina Vitikainen tutkii vuodetta, Kimmo Saarinen ja Mari Repo ovat siirtyneet toiseen huoneeseen täyttämään lomakkeita ja keskustelemaan. Saarinen selvittää käyntinsä aikana myös tutkimuskodeissa asuvien mahdolliset allergiat ja astman.

– Varsinkin miespuolisten tutkittavien kanssa on pohdittu, pitääkö patjoja joskus imuroidakin.
Allergia- ja astmaliiton nettisivuilla neuvotaan, miten pölypunkit pidetään loitolla.

Liiton mukaan vuodevaatteet on syytä pitää puhtaana ja pestä 60 asteessa.

Tämän tutkimuksen vapaaehtoisille tutkittaville kerrotaan alkuvuodesta 2019, tarjoavatko he suopean ympäristön pölypunkeille. Silloin vasta on syytä pohtia siivousvinkkejä uudestaan.

Mari Repo odottaa tutkimustuloksia rauhallisena.

– Jos paljastuu, että pölypunkkeja on paljon, minun täytyy alkaa siivota aiempaa ahkerammin. Vielä en aio ryhtyä moiseen, naurahtaa Mari Repo.

Lähde: Minna Rosvall / Yle 28.9.2018

 

« Takaisin