Tutkimus: Opettajien oireiluun kosteusvauriokohteissa ei liity mitattavia biologisia muutoksia

28.5.2018

Helsingin yliopiston, Työterveyslaitoksen ja THL:n tutkimuksessa hyödynnettiin systeemibiologian menetelmiä rakennusten kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden yhteyden selvittämiseksi.

Rakennusten kosteus- ja homevauriot on yhdistetty hengitystieoireisiin ja astmaan. Tieto rakennuksen kosteusvauriosta lisää rakennuksen käyttäjien raportointia hengitystieoireilusta. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole käytettävissä luotettavia tutkimusmenetelmiä, joilla kosteus- ja homevaurioiden terveysvaikutuksia ja niiden taustalla olevia biologisia mekanismeja voitaisiin tutkia. Tutkimuksessa hyödynnettiin ensimmäisen kerran herkkiä, koko genomin kattavia systeemibiologian menetelmiä rakennuksen kosteusvaurion ja hengitystieoireilun yhteyden selvittämisessä.
 
Tutkimukseen osallistui 86 opettajaa, jotka työskentelivät joko kosteusvaurioisessa tai 'terveessä' koulurakennuksessa. Kosteusvaurioisia rakennuksia tutkimuksessa oli yksitoista ja terveitä rakennuksia viisi. Rakennuksille tehtiin kattavat kuntotarkastukset ennen tutkimuksen alkamista. Osallistujat vastasivat hengitystieoireilua koskevaan kyselyyn, ja heidät jaettiin vastausten perusteella neljään ryhmään: 1) vaurioituneessa rakennuksessa työskenteleviin, jotka raportoivat oireista, 2) ja jotka eivät raportoineet oireista, 3) terveessä rakennuksessa työskenteleviin, jotka raportoivat oireista ja 4) ja jotka eivät raportoineet oireista.

Osallistujien näytteet analysoitiin mikrosirumenetelmällä, jossa pystytään yhtä aikaa tarkastelemaan lähes 20 000 geenin toimintaa. Veri- ja solunäytteiden mikrosiruanalyysissa ei havaittu merkittäviä geenien toimintaan liittyviä eroavuuksia eri tutkimusryhmien välillä. "Ilmeisesti kosteusvaurioaltistumiseen liittyvä biologinen ilmiö ei ole niin vahva ja selvärajainen, että sen aiheuttamat heikot muutokset voitaisiin havaita edes herkällä mikrosirumenetelmällä", ylilääkäri Hille Suojalehto toteaa.

Tulokset osoittavat myös, että koettuihin oireisiin ei liittynyt niin vahvaa tulehdusreaktiota, että se olisi voitu todeta objektiivisilla mittareilla. "Sisäilman laadun arvioinnin tulee aina perustua rakennuksen teknisiin selvityksiin ja tarvittaviin mittauksiin. Todetut ongelmat ja epäpuhtauslähteet tulee korjata", sanoo professori Juha Pekkanen.
 
Lähde: Vastuullisuusuutiset.fi / Helsingin Yliopisto 25.05.2018

 

« Takaisin