Väitös: Atooppinen ihottuma on alihoidettu kansantauti, joka voi lisätä masennuksen ja tarkkaavaisuushäiriöiden riskiä – ”Sairaus on Suomessa yleisempi kuin melkein missään muualla”

28.5.2018

”Alihoidon taustalla voi olla muun muassa yleistynyt trendi jossa vältetään lääkkeitä ja pyritään hoitamaan iho-oireita esimerkiksi ruokavaliolla”, arvioi väitöstutkija Ville Kiiski.

Niskassa, kasvoissa, taipeissa tai käsissä kutisee. Iho kuivuu ja punottaa, pahimmillaan rikkoutuu ja erittää nestettä.
 
”Ihottumaa tulee ja menee”, ajattele moni, sipaisee päälle voidetta eikä kiinnitä asiaan sen enempää huomiota.
 
Kannattaisi kiinnittää.
 
Atooppinen ihottuma ei ole vain ohimenevä oire, vaan krooninen sairaus, joka on Suomessa suorastaan kansantauti.

”Sairaus on Suomessa yleisempi kuin melkein missään muualla”, kertoo ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski.
Silti atooppinen ihottuma on Suomessa usein alihoidettu.
 
Hän väittelee 25. toukokuuta tohtoriksi aikuisiän atooppisesta ihottumasta.
 
”En muista koskaan nähneeni vastaanotolla potilasta, jossa lääkkeitä olisi käytetty liikaa. Sen sijaan olen nähnyt paljon potilaita, myös lapsia, joiden sairaus on selvästi alihoidettu. Se on joskus tosi surullista”, Kiiski sanoo.
 
Hän arvelee, että taustalla voi olla muun muassa yleistynyt trendi, jossa vältetään lääkkeitä ja pyritään hoitamaan iho-oireita esimerkiksi ruokavaliolla.
 
”Alihoito on kuitenkin huolestuttavaa myös siksi, että atooppisen ihottuman on todettu lisäävän tarkkaavaisuushäiriön, masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiä”, Kiiski sanoo.
 
Ihottumalla on yhteys myös siitepöly-, eläinpöly- ja ruoka-aineallergioihin. Aikuisella atooppinen ihottuma liittyy mahdollisesti myös kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin.
 
Taustalla on Kiisken mukaan se, että atooppinen ihottuma aiheuttaa elimistössä tulehdustilan, joka puolestaan altistaa muille sairauksille.
 
Väitöstutkimuksessaan Kiiski havaitsi, että yli 30-vuotiaista suomalaisista useammalla kuin joka viidennellä on ollut atooppista ihottumaa ja joka kymmenes on kärsinyt siitä viimeisen vuoden aikana.
 
Ihottumasta kärsivät erityisesti 30-50-vuotiaat naiset. Keskimääräistä enemmän sitä esiintyy tupakoitsijoilla ja myös niillä, jotka ovat lopettaneet tupakoinnin. Tavallista yleisempää se on myös niillä, joiden vanhemmilla on korkea koulutus.
 
Atooppisen ihottuman yleisyys Suomessa voi Kiisken mukaan johtua ainakin kahdesta asiasta: suomalaisten geeneistä ja Suomen kylmästä ja pimeästä talvesta.
 
”Ilman kylmeneminen ja kuivuminen kuivattaa ihoa, mikä voi laukaista ihottuman. Jopa 95 prosenttia ihottumapotilaista hyötyy auringon UV-säteilystä kohtuullisesti annosteltuna”, Kiiski huomauttaa.
 
Atooppista ihottumaa voi ehkäistä pitämällä huolta ihon kunnosta perusvoiteella. Puhjennutta ihottumaa hoidetaan kortisonivoiteilla ja uudemmilla kalsineuriiniestäjävoiteilla, joita ovat takrolimuusi ja pimekrolimuusi. Lisäksi vaikeissa tautimuodoissa voidaan käyttää valohoitoa tai sisäisesti käytettäviä lääkkeitä. Tänä vuonna on tullut markkinoille uusi, biologinen lääke dupilumabi, jolla hoidetaan vaikeimpia tapauksia.
 
Väitöstutkimuksessaan Kiiski selvitti takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteiden turvallisuutta silmäluomien ihottuman hoidossa. ”Silmäoireet keskittyvät aikuisille potilaille, joilla tauti on krooninen. On iso merkitys sillä, ovatko voiteet turvallisia jatkuvassa käytössä”, Kiiski toteaa.
 
Kiisken mukaan tutkimus vahvisti olettamuksen, että voiteet ovat turvallisia. ”Takrolimuusi osoittautui tehokkaammaksi silmäluomi-ihottuman hoidossa kuin pimekrolimuusi.”
 
Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mikä merkitys suomalaisten geeniperimällä on taudin yleisyydessä.
”Suomalaisethan ovat eläneet pitkään eristyneenä, joten meistä on muodostunut geneettisesti aivan erityislaatuinen populaatio”, Kiiski huomauttaa.
 
Tutkimusryhmä havaitsi, että vain hieman yli 11 prosentilla tutkimusaineiston atooppista ihottumaa sairastavista potilaista on niin sanottu filaggriinimutaatio, joka lisää riskiä sairastua atooppisen ihottumaan ja myös ihottumapotilaiden riskiä sairastua astmaan. Muissa eurooppalaisissa potilasaineistoissa kantajia on ollut selvästi enemmän.
 
Geenimutaatio ei kuitenkaan tutkimuksessa vaikuttanut atooppisen ihottuman hoitotuloksiin. ”Siksi geenimutaation esiintymistä ei ole tarpeen määrittää potilailta etukäteen”, Kiiski päättelee.
 
Väitöstutkimuksen aineistona oli Terveys 2000 -väestötutkimus, joka kattaa 8 028 yli 30-vuotiasta suomalaista. Lisäksi aineistoon kuului HUS:n Iho- ja allergiasairaalassa ollutta 501 ihoatoopikkoa ja 338 silmäatoopikkoa.
 
Tulevaisuudessa tutkijat pyrkivät selvittämään, miten taudin kroonistumista voitaisiin ehkäistä. ”Parhaillaan tutkitaan, voitaisiinko pienten lasten hoidossa tehdä jotakin sellaista, että tauti ei jatkuisi aikuisikään”, Kiiski sanoo.

Lähde: Katri Kallionpää / HS 25.5.2018

 

« Takaisin