Vaarallisten jättiputkien riivaama Kouvola keksi uuden aseen kasvin nitistämiseksi – muovi vaihtuu hamppuun

21.5.2018

Hampun teho on vielä arvoitus.

Vaarallinen jättiputki on saamassa Suomessa uuden vihollisen.
 
Suomen luontoon kuulumatonta vieraslajia yritetään nyt tuhota luonnonmukaisin keinoin hampun avulla.
Hamppukuidusta tehtyjä levyjä on aseteltu tänä keväänä maastoon noin sadan neliön alueelle Kouvolassa, kaupungin omistamalla vanhalla ja autioituneella omakotitontilla, lähellä pientaloasutusta.

Tontilla kasvaa runsaasti ja tiheässä eri ikäisiä jättiputkia, joista iäkkäimmät ehtivät tänä kesänä saavuttaa parhaimmillaan neljän metrin korkeuden.

Kouvolassa jättiputkea on runsaasti myös muualla. Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan koko maan vajaasta 7000:sta esiintymästä runsaat 400 oli Kouvolassa, enemmän kuin missään muualla Suomessa.
Kaupungissa on taisteltu vieraslajeja vastaan jo vuosikausia. Vuodesta 2012 alkaen aina viime vuoteen saakka kaupunki palkkasi opiskelijoita hävittämään jättiputkia.

Aiemmin torjuntaan on käytetty kemikaaleja tai muovipeitteitä, joilla siementen itämiskyky saadaan tukahdutettua.

– Odotukset ovat varovaisen positiiviset. Hamppu maatuu, eikä siitä jää maahan muovia kuten tavallisesta peitemuovista, kertoo kaupungin ympäristötarkastaja Jenni Ojala.
 
Kaikki on vielä uutta

Hampun teho on vielä suurelta osin nimenomaan toiveen asteella, sillä kokemuksia hampun tehoamisesta jättiputkiin ei ole.

Viitteitä hamppukuidun toimimisesta torjuntatöissä antavat kokemukset rikkaruohojen tuhoamisesta. Hampusta tehtyä katemateriaalia on kokeiltu muun muassa mansikkaviljelmillä.

– Hamppukatetta on testattu pienessä mittakaavassa noin parin vuoden ajan, ja rikkaruohojen torjuntaan se näyttää soveltuvan, kertoo tuotantopäällikkö Henri Mattila hamppua jalostavasta humppilalaisesta Hemprefine Oy:stä.
 
Yritys etsii hampulle lisää käyttökohteita, siksi se on mukana Kouvolan kokeilussa ja toimittaa jättiputkien torjunnassa tarvittavan materiaalin.

Hamppukuitua käytetään muun muassa tekstiili-, rakennus-, paperi- ja kemianteollisuuden tarpeisiin.
Hamppulevyjen toimintaperiaate on käytännössä sama kuin muovillakin, jolla jättiputkikasvustoja on aiemmin peitetty.

– Lopputuloksena on, että kasvi ei saa valoa, ja levyjen alla lämpötila nousee niin korkeaksi, että siementen itämiskyky häviää, selittää Jenni Ojala.

Ihmisen kannalta jättiputki on vieraslajien ikävimmästä päästä.

Yksi jättiputki pystyy tuottamaan kymmeniä tuhansia siemeniä. Kasvukautensa alussa oleville, vielä matalille jättiputkille hamppulevyä tarvitaan vajaan viiden sentin kerros.

– Mansikkaviljelmien rikkaruohontorjunnassa on riittänyt noin sentin kerros hamppukuitua, vertaa yrittäjä Petri Metsälä kotkalaisesta tuholaistorjuntayritys Nopestista.
 
Yrityksellä on sopimus Kouvolan kaupungin kanssa hampun levittämisestä maastoon.

Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta sanoo kuulevansa ensimmäistä kertaa hamppukuidusta jättiputken torjunnassa. Ryttäri on työssään perehtynyt muun muassa vieraslajeihin. Hänen mielestään Kouvolan kokeilu vaikuttaa hyvältä ja kiinnostavalta, koska myrkkyjä ei tarvitse käyttä torjunnassa.

– Ja fiksumpaa kuin muovin käyttäminen katteena ja tuhat kertaa parempaa kuin glyfosaattipohjaisten torjunta-aineiden käyttö, kuvailee Ryttäri ensikuulemalta.

Glyfosaatti on kiistelty torjunta-aine epäiltyjen terveysvaikutusten takia. Aineen myyntilupa sai Euroopassa viime syksynä viiden vuoden jatkoajan.
 
Tuhansia esiintymiä

Jättiputki on Aasiasta kotoisin oleva kasvi, joka on ihmisen mukana levinnyt muihin maanosiin.

Jättiputki voi kasvaa yli neljä metriä korkeaksi. Maallikon silmin sen runko muistuttaa paksuudeltaan “ranteen paksuista” mäntyä tai koivua.

Jättiputken koskettaminen voi aiheuttaa ihmiselle palovamman kaltaisia iho–oireita.

– Ihmisen kannalta jättiputki on vieraslajien ikävimmästä päästä. Vanha ja tiheä esiintymä eli suorastaan jättiputkimetsä voi olla esimerkiksi lapsille houkuttelevan näköinen, mutta vaarallinen ympäristö, sanoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri.

Nopeakasvuisena ja runsaasti siementävänä jättiputki vie helposti elintilaa muilta kasveilta. Esiintymien koot voivat vaihdella muutamasta yksilöstä jopa kymmenien tuhansien yksilöiden kokoisiin jättiputkimetsiköihin.
Jättiputkia kasvaa useimmiten taajamissa katujen ja asuinrakennusten läheisyydessä sekä haja-asutusalueille teiden lähistöllä.

Jättiputki kuuluu torjuttaviin vieraslajeihin, joita ei esimerkiksi saa myydä, kasvattaa tai päästää ympäristöön.
Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia tai eläintä, jonka ihminen on tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.
 
Tuloksia jo ensimmäisenä kesänä?

Kouvolan jättiputkien torjuntakokeilussa kasvustojen kehittymistä käydään seuraamassa kesän aikana useasti. Ensimmäisiä merkkejä onnistumisesta voi tulla jo muutaman viikon kuluttua.

– Veikkaan, että kesäkuun lopussa nähdään, nouseeko jättiputki levyjen välistä ylös. Jos ne ovat pysyneet piilossa, niin sitten katsotaan ensi vuonna, ovatko hamppulevyt pysyneet talven yli paikoillaan, suunnittelee ympäristötarkastaja Jenni Ojala uuden torjuntakeinon seurantaa.
 
Lähde: Vesa Grekula / YLE 16.5.2018

 

« Takaisin