Monet tavalliset lääkkeet häiritsevät suoliston mikrobeja – muutkin kuin antibiootit

20.3.2018

”Tämä on pelottavaa”, tutkija toteaa. Tutkijat testasivat tuhatta lääkettä. Joka neljäs vaikutti suoliston tärkeisiin bakteereihin.

Kaikki antibioottikuurin joskus syöneet tietävät, miten se voi saada vatsan sekaisin. Antibiootit tappavat kehosta bakteereja valikoimatta, myös suoliston hyödyllisiä asukkeja.
 
Suoliston valtabakteerilajit palautuvat parissa viikossa kuurin päättymisen jälkeen, mutta koko bakteeriflooran toipuminen voi viedä jopa kaksi vuotta.
 
Nyt saksalainen tutkimusryhmä on havainnut, että antibioottien lisäksi suolistobakteereja nistivät monet muutkin lääkkeet.
 
Ryhmän testaamista lähemmäs tuhannesta lääkkeestä useampi kuin joka neljäs lääke vaikutti ainakin yhden suolistomikrobilajin kasvuun.
 
Tutkijat osasivat arvata, että jotkin lääkkeistä voivat vaikuttaa suoliston bakteereihin, koska tällaisia tutkimustuloksia oli hiljattain julkaistu parista lääkkeestä. Silti he yllättyivät siitä, miten monilla lääkkeillä näitä vaikutuksia on.
 
”Todellinen lukumäärä on todennäköisesti vielä korkeampi. Tällä muutoksella suolistobakteeriston koostumuksessa on osuutensa lääkkeiden sivuvaikutuksiin, mutta ne voivat olla myös osa lääkkeen hyödyllistä vaikutusta”, selittää tiedotteessa tutkimustyötä johtanut Peer Bork Eurooppalaisesta molekyylibiologian laboratoriosta EMBL:stä.
 
Suolen bakteereihin vaikuttivat myös muut kuin tulehduslääkkeet. Ryhmä varoittaa, että myös muut lääkkeet kuin antibiootit voivat vaikuttaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen syntyyn.
 
Bakteerit näyttävät kehittävän ei-antibioottisia lääkkeitä vastaan suurelta osin samanlaisia puolustuskeinoja kuin antibioottejakin vastaan.
 
”Tämä on pelottavaa”, sanoo tiedotteessa Nassos Typas, joka niin ikään johti tutkimusta.
 
”Kun on ottaa huomioon, että otamme monia ei-antibioottisia lääkkeitä elämämme aikana, usein pitkiä ajanjaksoja. Silti kaikki lääkkeet eivät vaikuta suolistobakteereihin ja kaikki resistenssit eivät tule yleistymään.”
”Joissain tapauksissa resistenssi tiettyä ei-antibioottista lääkettä kohtaan voi laukaista herkkyyden tietylle antibiootille, mikä avaa teitä ihanteellisten lääkeyhdistelmien suunnitteluun.”
 
Tutkimus on vasta alussa, muistuttaa kolmas tutkimuksen vetäjistä, Kiran Patil.
 
”Emme tiedä vielä, miten useimmat näistä lääkkeistä kohdentuvat mikrobeihin, miten vaikutukset ilmenevät ihmisisännässä ja mitkä kliiniset seuraukset ovat. Meidän täytyy tutkia näitä suhteita huolellisesti, koska tämä tieto voisi dramaattisesti parantaa ymmärrystämme olemassa olevista lääkkeistä ja tehostaa niitä.”
 
Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Nature.
 
Lähde: HS / Johanna Junttila 19.3.2018

 

« Takaisin