Maaseutumaisten olosuhteiden luominen kaupunkikotiin voisi auttaa sisäilmaoireista kärsiviä – laaja tutkimus etsii kotien sisäilmasta mikrobeja, jotka joko suojaavat terveyttä tai vaikuttavat siihen haitallisesti

14.3.2018

Tutkimuksissa on selvitetty, miten kosteusvaurioisissa kodeissa olevat bakteerien ja sienten mikrobiyhteisöt reagoivat tehtyyn remonttiin tai muuttoon.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laaja tutkimushanke etsii kotien sisäilmasta mikrobeja, jotka joko suojaavat terveyttä tai vaikuttavat siihen haitallisesti.
 
Tutkimuksen taustalla ovat havainnot siitä, että oleskelu kosteuden ja homeen vaurioittamassa rakennuksessa voi aiheuttaa hengitystieoireita- ja infektioita, jopa astman. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan onnistuttu tunnistamaan, mitkä mikrobit tai tekijät oireita tai sairastumisia aiheuttavat.
 
Toisaalta samaan aikaan tiedetään, että varttuminen maatilojen mikrobirikkaassa ympäristössä suojaa astmalta. Kaupungistumisen myötä astma on lisääntynyt.
 
THL:n ympäristöterveys -yksikön hankkeessa pyritään sekä tunnistamaan haittoja ja hyötyjä aiheuttavat sisäilman mikrobit että keksimään keinoja, joilla kotien mikrobiyhteisöihin voitaisiin vaikuttaa suotuisalla tavalla.
 
Ihmiset viettävät 90 prosenttia ajasta sisällä, joten sisäilmamikrobien tunteminen on ensiarvoisen tärkeää.
 
THL:n tutkimuksissa on selvitetty, miten kosteusvaurioisissa kodeissa olevat bakteerien ja sienten mikrobiyhteisöt reagoivat tehtyyn remonttiin tai muuttoon.
 
Aluillaan olevissa tutkimuksissa on havaittu, että bakteerit reagoivat remontointiin sieniä, kuten hometta, herkemmin. Kosteusvaurioisen asunnon remontointi ei niinkään vaikuttanut asunnon kokonaismikrobikantaan tai mikrobirakenteeseen vaan nimenomaan tiettyihin Actinobacteria-suvun bakteereihin.
 
Kosteusvaurioisissa asunnoissa erilaisia mikrobeja oli yleisesti enemmän kuin vaurioitumattomissa.
 
”Fakta on se, että kukaan maailmassa ei vielä tiedä tarkasti, mitkä sisäilman mikrobit ovat terveydelle hyödyllisiä. Mutta se tiedetään, että tiettyjä terveydelle haitallisia mikrobeja näyttää löytyvän nimenomaan kosteusvaurioisista kodeista”, THL:n tutkija Martin Täubel sanoo.
 
”Pyrimme nyt selvittämään, aiheutuvatko hyödyt ja haitat yksittäisistä bakteeri- ja sienisuvuista vai niiden seoksesta.”
 
Tutkimuksessa tärkeää roolia näyttelevät uudet menetelmät, joiden avulla on mahdollista tarkastella samaan aikaan asuntojen sisäilmassa ja lattiapölyssä olevia satoja tai jopa tuhansia erilaisia mikrobeja.
 
Samaiset menetelmät ovat aiemmin mullistaneet ymmärryksen ihmisen elimistön mikrobiyhteisöistä ja niiden vaikutuksesta terveyteen. Tavoitteena on, että ymmärrys sisäilman mikrobeista harppaisi samalla tavalla.
 
Aiemmin tutkijat ovat pystyneet vain määrittelemään yksittäisten mikrobisukujen määriä sisäilmassa ja tutkimaan sellaisia mikrobeja, joita pystyi joko kasvattamaan tai mikroskopoimaan laboratorio-olosuhteissa.
 
Apuna tutkimuksissa käytetään esimerkiksi robottivauvaa, joka ryömii lattialla ja tutkii lasten altistumista kodin mikrobeille. Jo nyt tiedetään, että mikrobialtistuminen etenkin varhaislapsuudessa vaikuttaa immuunijärjestelmän kehittymiseen, joka taas voi suojata astmalta ja allergiasairauksilta.
 
Asuntojen sisäilman ja pölyn mikrobit eroavat luonnonympäristöstä siinä, että suurin osa mikrobeista – etenkin bakteereista – on lähtöisin ihmisestä eikä esimerkiksi maaperästä. Kaupunkikodeissa tämä korostuu.
 
”Maaseutukotien ja kaupunkilaiskotien sisäilman mikrobiyhteisöjen monimuotoisuudessa on todella selkeä ero. Pääosin ero selittyy sillä, että maaseutu- ja maatilakodeissa luonto ja sitä myötä sen mikrobit ovat lähempänä ja sitä myötä kulkeutuvat sisään helpommin kuin kaupunkilaiskodeissa”, Täubel selittää.
 
”Jos maaseutumainen mikrobiyhteisö olisi mahdollista luoda kaupunkikotiin, se olisi mullistavaa.”
 
Kaupunkikodissakin luonnon mikrobit tulevat toki tällä hetkellä sisään asuntoihin esimerkiksi avoimista ikkunoista ja vaatteiden tai koiran mukana. Onkin näyttöä siitä, että koiran omistaminen lisää terveyttä edistävää altistusta mikrobeille.
 
Asunnon mikrobiyhteisön syntyyn vaikuttavat ihmisten, asunnon sijainnin ja kotieläinten lisäksi rakennuksen materiaalit, ilmastointi, käyttötarkoitus, kunnossapito sekä mahdolliset kosteusongelmat.
 
Martin Täubel muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi mikään yksittäinen rakennuksen materiaalivalinta ei estä mikrobien kasvua pitkällä aikavälillä. Vaikka materiaali itsessään ei sisällä mikrobien tarvitsemia ravinteita, pinnoille ajan myötä kertyvä pöly sisältää.
 
Eniten mikrobien kasvuun vaikuttaa vesi. Ilman vettä mikrobit eivät pärjää.
 
”Kun rakennusmateriaalit kastuvat, mikrobit kasvavat. Se on yksinkertaista. Minua hirvittää aina kun näen rakennustyömaita, joissa puolivalmiit talot kastuvat sateessa.”
 
THL:n tutkimuksen kimmokkeena ovat niin kutsutut hygienia- ja biodiversiteettihypoteesit.
 
Hygieniahypoteesin mukaan pitkäaikaisten tulehdussairauksien, kuten astman, lisääntyminen on seurausta puutteellisesta altistumisesta mikrobeille varhaislapsuudessa.
 
Biodiversiteettihypoteesi on osittain korvannut hygieniahypoteesin, ja se korostaa luonnosta löytyvien mikrobien ja luonnon monimuotoisuuden yhteyttä ihmisen terveyteen. HS kirjoitti biodiversiteettihypoteesista ja tiivistysrakentamisesta lokakuussa.
 
Lähde: HS / Noona Bäckgren 13.3.2018

 

« Takaisin