Huonoja uutisia huippuälykkäille: Älykkyys tuo mukanaan ongelmia

12.12.2017

Älykkyyttä arvostetaan kaikissa kulttuureissa, ja älykkäät ihmiset pärjäävät paremmin koulu- ja työelämässä. Mutta voiko älykkyydellä olla haittavaikutuksia? Eräässä Simpsonit-sarjan jaksossa huippuälykäs koulutyttö Lisa toteaa isälleen: "Kun älykkyys kasvaa, onnellisuus laskee." Nyt uusi tutkimus tukee tätä lausuntoa.

Intelligence-aikakauslehden julkaisemassa tutkimuksessa Pitzer College -yliopiston tutkija Ruth Karpinski ja hänen kollegansa laativat psykologisista ja fysiologisista häiriöistä kyselyn, joka lähetettiin Mensa -järjestön yhdysvaltalaisille jäsenille. Mensa on kansainvälinen "älykköjärjestö", jonka jäsenenet ovat saavuttaneet järjestön hyväksymässä älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä, eli noin 130:n älykkyysosamäärän.
 
Kysely käsitteli mielialahäiriöitä (masennus, dystymia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriötä (yleistynyt, sosiaalinen ja pakko-oireinen), tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöt ja autismin. Se kattoi myös ympäristön allergiat, astman ja autoimmuunisairaudet.
 
Kyselyyn vastasi 3 715 jäsentä, joista yli neljännes (26,7 prosenttia) ilmoitti, että heillä oli diagnosoitu mielialahäiriö, kun taas 20 prosenttia ilmoitti ahdistuneisuushäiriöstä. Yhdysvalloissa väestön keskiarvo on molemmille häiriötyypeille noin 10 prosenttia. Erot olivat pienemmät, mutta tilastollisesti merkittävät useimmissa kyselyn muissa häiriöissä. Myös ympäristöallergioiden esiintyvyys, 33 prosenttia, oli Mensan jäsenillä kolminkertainen kansalliseen keskiarvioon verrattuna.
 
Tulosten perusteella tutkijat pohtivat korostuneen kognitiivisen kapasiteetin ja psykologisen ja fysiologisen yliherkkyyden yhteyttä. He viittaavat näihin termeillä "hyper-aivot" ja "hyper-keho".
 
Psykologinen yliherkyys sisältää muun muassa korkeamman taipumuksen huolestumiseen, kun taas fysiologiset yliherkkyydet liittyvät kehon stressireaktioihin. Hyper-aivot / hyper-kehon teorian mukaan nämä yliherkkyydet ovat yleisempiä älykkäillä ihmisillä ja vuorovaikutuksessa keskenään.
 
Esimerkiksi erittäin älykäs henkilö voi ylianalysoida esimiehen esittämän kriittisen huomautuksen ja alkaa pohtia sen mahdollisia seurauksia. Tällainen ei yksinkertaisesti tulisi mieleen jollekulle vähemmän älykkäälle. Tämä voi aiheuttaa kehon stressireaktioita, jotka saattavat tehdä henkilöstä vieläkin ahdistuneemman.
 
On mahdollista, että korrelaatiot älykkyyden ja terveyden välillä heijastavat pleiotropiaa, eli ilmiötä, jossa yksi geeni vaikuttaa kahteen tai useampaan näennäisesti toisiinsa riippumattomiin piirteisiin. Tästä on olemassa joitakin todisteita. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa London School of Economicsin tutkijat päättelivät, että älykkyysosamäärän ja pitkäikäisyyden välinen yhteys on suurelta osin selitetty geneettisillä tekijöillä.
 
Lähde: Tekniikan Maailma / Aleksi Ruokanen 11.12.2017

 

« Takaisin