Päiväkodin metsäisellä pihalla möyriminen voi pitää lapset terveempinä – nyt tutkitaan luonnon bakteerien hyötyjä

10.11.2017

Parhaillaan tutkitaan luonnon ja maaperäbakteerien vaikutusta päiväkotilasten terveyteen ja hyvinvointiin. Luonnon mikrobitutkimuksen viimeisimpiä havaintoja on vaarallisen sairaalabakteerin hyvää tekevä serkku.

Espoon Maakirjan päiväkodin piha koki viime keväänä suuren muodonmuutoksen, kun hiekka korvattiin siirrettävällä metsämaalla eli kuntalla ja nurmikolla. Lisäksi pihalle tuotiin turveharkkoja ja istutuslaatikko, jossa lapset saivat kasvattaa yrttejä, salaattia ja kukkia.
 
Marraskuussa luonto ei ole enää vehreimmillään, mutta innostaa silti lapsia leikkimään. Suurennuslasien läpi lapset tutkivat kasveja ja etsivät hyönteisiä. Ystävykset, neljävuotias Alissa ja viisivuotias Cea, kertovat nähneensä aiemmin ainakin heinäsirkan ja koppakuoriaisen.

Pehmeällä nurmikolla on myös mukavampi touhuta. Viisivuotias Melissa ja neljävuotias Leo ovat pyörineet nurmikolla.

– Nurmikko on niin pehmeätä, että kun kaatuu nurmikkoon, niin ei satu, Leo kertoo.

Erityisen innoissaan lapset ovat olleet istutuslaatikon sadosta ja kuntasta löytyneistä marjoista. Cea kertoo maistaneensa salaattia, mutta parhaimpia olivat mustikat.

– Mä olen syönyt tosi paljon mustikoita Alissan kanssa.

Mustikat itsessään ovat jo terveellisiä, mutta se, että niitä voi itse poimia päiväkodin pihalta, on myös hyödyllistä.

Viherpiha piristää ja motivoi liikkumaan

Päiväkotien pihat on laitettu uusiksi tieteen nimissä paitsi kahdessa espoolaisessa päiväkodissa myös kolmessa päiväkodissa Lahdessa ja yhdessä päiväkodissa Tampereella.

Helsingin yliopiston Lahden ympäristöekologian osasto haluaa selvittää, miten viherpiha vaikuttaa lasten terveyteen ja hyvinvointiin: liikkumiseen, leikkiin ja luontosuhteeseen sekä toisaalta siihen, miten ympäristön mikrobit heihin vaikuttavat.

Tutkijat ovat keränneet laajan haastatteluaineiston lapsilta, heidän vanhemmiltaan ja päiväkodin varhaiskasvattajilta.

Kyselyiden tulos on selvä. Luonnonmateriaalit ovat lisänneet lasten liikkumista päiväkodeissa.

Liikkuminen ja leikkiminen ovat muuttuneet myös entistä monipuolisemmiksi. Esimerkiksi ryömiminen ja kuperkeikkojen tekeminen on ihan eri tavalla mahdollista metsäkuntalla kuin asfaltti- ja hiekkapihalla.

Hiekan korvaaminen muilla luonnonmateriaaleilla on lisäksi vähentänyt hiekkapölyn määrää, minkä seurauksena ilmanlaatu on muuttunut paremmaksi.

Lapset ovat saaneet myös paljon uutta tietoa luonnosta, kertoo tutkijatohtori Riikka Puhakka.
 
Puhakan mukaan uusi piha toimii ympäristökasvatuksen välineenä. Lasten luontosuhde vahvistuu, kun siihen on saanut kosketuksen eri aistien välityksellä. Luonnonmateriaaleja voi tunnustella ja haistella ja istutuslaatikoiden satoa voi myös maistella.

– Sillä, että uusi piha näytti ja tuoksui hyvältä, oli myönteisiä vaikutuksia sekä lasten että aikuisten mielialaan ja jaksamiseen. Lapset keksivät helpommin tekemistä ja olivat motivoituneempia ulkoilemaan.

Lapset saavat viherpihalta hyödyllisiä bakteereja

Lapset tonkivat mielellään maata ja sotkevat samalla itsensä, mutta siitä ei kannata olla huolissaan. Päinvastoin.
Toisena tutkimuskohteena päiväkodeissa onkin viherpihan vaikutus lasten mikrobien määrään ja lajistoon ja siihen, millaisia vaikutuksia sillä on immuunipuolustuksen toimintaan.

Immuunijärjestelmän erilaiset häiriöt, kuten allergiat, tyypin 1 diabetes ja astma ovat lisääntyneet teollistuneissa maissa voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana.

Nykykäsityksen mukaan se johtuu toisaalta hygieniatason noususta ja toisaalta biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä. Se on puolestaan vähentänyt altistusta luonnon mikrobeille, joista on tutkimusten mukaan hyötyä immuunipuolustukselle ja sairauksien ehkäisyssä.

– Kaupungeissa luontoalueet ovat kaventuneet ja lasten ohjaamaton vapaa-ajan liikkuminen vähentynyt. Mietimme, miten luontoympäristöä voisi tuoda kaupunkiin ja sitä kautta saada enemmän altistusta maaperän mikrobeille, tutkijatohtori Puhakka kertoo tutkimuksen taustoista.

Päiväkotien lapset ovat antaneet ihosivelynäytteitä sekä sylki- ja ulostenäytteitä. Lahden ja Tampereen päiväkotien lapsilta on otettu myös verinäytteitä. Tulokset valmistuvat keväällä 2018.

– Oletus on, että viherpihalta lapset saisivat monipuolisen, mutta turvallisen mikrobialtistuksen, joka sitten parantaisi immuunijärjestelmän toimintaa ja säätelyä.

Sairaalabakteerin serkku onkin tulehduksia hillitsevä hyvisbakteeri

Helsingin yliopistossa on jo pitkään tutkittu luonnon hyötyjä monenlaisista näkökulmista ja monin eri tavoin. Luonnossa liikkumisen on todettu esimerkiksi vähentävän stressiä ja alentavan verenpainetta.

Akatemiatutkija Lasse Ruokolaisen ryhmä on paneutunut erityisesti ympäristön mikrobeihin ja niiden hyötyihin.
He ovat tutkineet muun muassa lapsia ja nuoria Suomessa, Venäjällä ja Virossa ja havainneet, että mitä luonnonläheisempää elämää viettää sitä monimuotoisempi on ihon mikrobisto.

Tutkimuksista on noussut esille erityisesti yhden tietyn bakteerin hyödylliset ominaisuudet. Kyseessä on maaperässä ja esimerkiksi karjasuojissa esiintyvä acinetobakteeri lwoffii.

Se kuuluu samaan sukuun acinetobakteeri baumanniin kanssa, joka on aiheuttanut infektioita erityisesti sairaalaympäristöissä.

Lwoffii-bakteerilla on kokeellisesti osoitettu olevan tulehdusta hillitsevä vaikutus, Ruokolainen kertoo.
 
– Altistimme hiiriä ihon kautta tälle kyseiselle bakteerille ja havaitsimme, että paikallisesti verestä mitatut tulehdusmarkkerit olivat selkeästi alhaisemmat kuin kontrollihiirillä. Myös keuhkoista mitattu tulehdusvaste oli selvästi alhaisempi näillä mikrobille altistetuilla hiirillä.

Miten tällaista bakteeria sitten voitaisiin hyödyntää?

Tarvitaan vielä paljon lisää tutkimuksia. Hiirillä tehdyt kokeet näyttävät siihen suuntaan, että jos esimerkiksi odottava äiti altistuu nenän kautta bakteerille, siitä on hyötyä hänen syntyville lapsilleen.

– Tästä voidaan periaatteessa vetää se johtopäätös, että nenäsumutteena käytettynä tällainen mikrobialtistus voisi hyvinkin toimia allergioita ehkäisevänä lääkityksenä, Ruokolainen visioi.

Jos haluaa nauttia kyseisen bakteerin hyödyistä jo nyt, Ruokolainen suosittelee vierailua maatilalla tai päiväkotilasten tavoin luonnossa möyrimistä.

Lähde: Yle uutiset / Hanna Terävä 9.11.2017

 

« Takaisin