Tutkimus paljastaa uutta tietoa punkeista: joka kuudes punkki kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria, peräti joka viides on taigapunkki

6.10.2017

Väitöstutkimus paljastaa myös, että väestössä yleinen immuunipuutos näyttäisi altistavan borrelioosille.

Joka kuudes Suomen luonnossa esiintyvä puutiainen eli punkki kantaa borrelioosia aiheuttavaa borreliabakteeria, paljastaa tuore väitöstutkimus.
 
Tieto ilmeni vuonna 2015 järjestetystä puutiaiskeräyskampanjasta, jossa saatiin kansalaisilta yli 20 000 puutiaista postilähetyksinä Turun yliopistolle.
 
Borrelioosi on merkittävin punkkien levittämä infektiotauti. Ihmiseen borreliabakteeri siirtyy punkin pureman kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisterien perusteella borrelioosin tapausmäärät ovat lisääntyneet selvästi kahdenkymmenen viime vuoden aikana.
 
Tutkimuksen tehnyt Eeva Feuth sanoo, että Suomessa on raportoitu viime vuosina noin 1 900 pääasiassa vasta-ainemäärityksin varmistettua tautitapausta vuosittain. Kun siihen lisätään varhaisvaiheen infektiot, on tapausten määrä vuosittain noin 6 000 – 7 000.
 
Feuthin mukaan uusia tapauksia ilmaantuu nyt eniten Kaakkois-Suomessa ja rannikkoalueilla. Borreliabakteeria kantavia punkkilajeja on Suomessa kaksi. Viime vuosina on erityisesti kohuttu uudesta, niin sanotusta siperialaisesta taigapunkista, joka on levinnyt Suomeen tavallisen punkin lisäksi.
 
”Se oli ehkä yllättävä löydös, että joka viides punkki on niin sanottu taigapunkki. Ajattelimme, että sitä ei olisi niin paljon. Todennäköisesti tilanne on ollut pitkään samanlainen, mutta nyt on ensimmäistä kertaa kartoitettu, että molempia lajeja esiintyy runsaana”, sanoo Eeva Feuth.
 
Taigapunkkeja näyttää esiintyvän kolmena ryvästymänä Suomessa: Pirkanmaalla, Itä-Suomessa ja Kemi–Tornio-alueella.
 
Tutkimuksessa selvisi myös, että väestössä yleinen immuunipuutos näyttäisi altistavan borrelioosille. Tämä niin sanottu lektiinitien puutos on noin joka neljännellä ihmisellä.
 
”Se ei varsinaisesti tarkoita mitään suurta sairastumisriskiä. Jos puutos on olemassa, ihminen ei heti borreliaa elimistöönsä saatuaan sairastu tautiin, mutta se on mahdollinen selittävä tekijä sairastumiselle. Se vaatii vielä lisäselvittelyä”, Feuth sanoo.
 
Lääketieteen lisensiaatti Eeva Feuthin väitöstutkimus Lyme borreliosis in Finland – studies on environmental exposure, disease susceptibility and epidemiology tarkastetaan Turun yliopistossa ensi viikon perjantaina.
 
Lähde: Jarmo Huhtanen HS / 5.10.2017

 

« Takaisin