Luonto tarjoaa liikkujalle paljon hyvää

25.9.2017

Elämys, ihmetys, terveys, hyvinvointi, onni, uni, rauha, yhteisöllisyys. Tätä kaikkea ja enemmän tarjoaa liikunta luonnossa. Askel eteenpäin, soveltava luontoliikunta, oli aiheena Nuuksion kansallispuistossa, kun SoveLi käynnisti soveltavan luontoliikunnan verkoston toiminnan.

Syksyinen Nuuksio tarjosi upeat puitteet Soveltava Liikunta SoveLin järjestämälle soveltavan luontoliikunnan verkostotapaamiselle. Kohtaaminen oli lajissaan ensimmäinen, ja yhteistyökumppanina oli Metsähallitus. Osallistujia oli viitisenkymmentä. Ohjelmassa oli mielenkiintoisia alustuksia, uusien yhteyksien solmimista ja tuumailevaa työpajatyöskentelyä. Nautittiinpa siinä nokipannukahvitkin yhdessä. Myös jatkosuunnitelmia verkoston toiminnalle tehtiin.

Kommentit tilaisuudessa kertovat paljon:
– Olen saanut uusia ideoita toimintaan.
– On erittäin mukavaa kuulla muiden ajatuksia.
– Luonnossa ei tarvitse suorittaa.
– Luonto on kaikki kaikessa!

Polkuja luontoon

SoveLin asiantuntija Virpi Mäkinen kertoi, että luontoliikunta kiinnostaa tänä päivänä jo laajasti. Niin myös soveltava luontoliikunta, se, että kaikkien mahdollisuutta päästä luontoon edistetään. Mäkinen totesi, että tämä työ on SoveLille tärkeää.

– Miljoonalla suomalaisella on liikkumista vaikeuttava vamma tai sairaus, mutta luontoliikunta kuuluu kaikille, myös heille, hän muistutti. – Palveluja on räätälöitävä kokemusta kuunnellen.

– Luonto on voimavara, terveyden ja hyvinvoinnin lähde. Sillä on myös kansanterveydellistä ja taloudellista merkitystä, kun ihmisten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi lisääntyvät.

Erikoissuunnittelija Heidi Lumijärvi Metsähallituksesta sanoi, että luontoliikkumisen tasavertaisuus on Metsähallitukselle tärkeää.

– Meillä on herätty siihen, että kaikkien tarpeet ovat yksilöllisiä, ja siksi soveltuvuusnäkökulma on huomioitava palveluissa. Kaikilla on oltava mahdollisuus liikkua luonnossa.

SoveLi ja Metsähallitus ovat toteuttaneet yhdessä Rohkeasti luontoon -hankkeen ja parhaillaan käynnissä on yhteinen Polku luontoon -hanke. Molemmissa on edistetty luontokohteiden saavuttavuutta. Hankkeista voi lukea verkossa osoitteissa www.metsa.fi/rohkeastiluontoon ja www.metsa.fi/polkuluontoon.

Hyvinvointia ja onnellisuutta

Projektipäällikkö Riikka Mansikkaviita Metsähallituksesta muistutti, että luontoympäristö elvyttää, lisää fyysistä aktiivisuutta, parantaa unirytmiä, lisää psyykkistä hyvinvointia ja onnellisuutta ja sillä on myös sosiaalisia vaikutuksia.

– Liikunta luonnossa tuntuu myös kevyemmältä kuin liikkuminen muualla.

Mansikkaviita kertoi, että Metsähallituksen tärkeä kehittämisteema on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen luonnon avulla. Teeman sisään mahtuu niin liikkuminen lähiluonnossa kuin kansallispuistoissa. Metsähallitus haluaa lisätä palveluidensa tunnettuutta ja tapoja suunnitella luontoliikuntapalveluja yhdessä – tästä esimerkkinä hankkeet SoveLin kanssa.

– Selvitämme soveltavan luontoliikkujan polkuja: mitä hetkiä luontoon lähtemiseen liittyy kotoa nuotion ääreen. Tavoitteena ovat liikkeen lisääminen, palvelumuotoilukokonaisuudet ja yhteisiä toimintamuotoja.
 
Lumiukkotalkoot ja unet ulkona

Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson totesi, että ihmiset haluavat liikkua uusilla tavoilla. Sauvakävely on yksi esimerkki tällaisesta, sehän valtasi suomalaisten sydämet 20 vuotta sitten. Pokemon Go liikutti viime vuonna noin 300 000:a ihmistä.

Yksi tapa innostaa ihmisiä liikkumaan ja ulkoilemaan ovat erilaiset teemapäivät. Suomen Ladun Nuku yö ulkona -teemapäivä sai kesällä unille luontoon 130 000 ihmistä, ja 60 prosenttia suomalaisista tunnisti haasteen.

Karlsson innosti paikallaolijoita tekemään yhteistyötä erityisesti perheliikunnan hyväksi. Suomen Ladulla on aiheesta materiaalia ja koulutusta yhdistyksille. Yksi tapa on osallistua tulevana talvena, 28.1.–11.3., lumiukkokampanjaan (#ulkonakuinlumiukko).

– Haastan jokaisen teistä tekemään lumiukon, Karlsson heitti.

Nuku yö ulkona -teemapäivää vietetään ensi vuonna 8.9., ja myös siihen Karlsson kutsui läsnäolijat ja heidän taustaorganisaationsa mukaan.

Suhde elävään luontoon

Hanketyöntekijä Tiina Parkkima Allergia-, iho- ja astmaliitosta kertoi liiton yhteishankkeesta WWF:n kanssa. Terve askel -luontoon hankkeen (www.allergia.fi/luontoaskel/) pohjana on tieto, että ihmisten luontoyhteys ja samalla vastustuskyky ovat heikentyneet. Allergiat ja astma ovat samalla lisääntyneet.

– ”Luonnoton” kaupunkielämä tekee meistä sairaita. Ihmisen immuunipuolustus tarvitsee haasteita, joita nykyinen elämäntapa ei näytä tarjoavan riittävästi.

Allergia-, iho- ja astmaliitto vie yhdessä WWF:n kanssa ihmisiä talkoisiin ja talkooleireille haitallisten kasvien vieraslajien hävittämiseksi. Talkoilut kestävät vuoteen 2019 ja ovat mitä parhainta luontoliikuntaa. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden vaikuttaa oman lähiympäristön luonnon monimuotoisuuteen ja toimia konkreettisesti luonnon hyväksi. Eri lähtökohdista tulevat ihmiset työskentelevät yhteisen mission puolesta. Tämä lisää yhteisöllisyyttä.

Tiina Parkkima kutsui kaikki läsnäolijat mukaan talkootoimintaan. Mukana voi olla pienimuotoisestikin, vaikkapa naapurin kanssa.

WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki kertoi, että luonnonsuojelun talkooleirit tulivat Suomeen jo 40 vuotta sitten.

– Leirit auttavat arvokkaiden alueiden hoidossa ja tarjoavat mahdollisuuden osallistua käytännön luonnonsuojelutyöhön. Talkooleirit ovat motivoiva toimintamuoto, johon on helppo osallistua ja ne ovat loistavaa ja monipuolista hyötyliikuntaa!

Myös valokuvaus vie luontoon

Myös kameran kanssa pääsee liikkumaan luontoon. Paavo Hamunen Suomen Luontokuvausinstituutista muistutti, että luontokuvaus voi olla helppoa: nykyisissä kännyköissä on hyvät kamerat, joilla pärjää jo monessa paikassa ja tilanteessa. Maisema on Hamusen mukaan helpoin tapa päästä luontokuvaukseen kiinni. Se onkin yleisin yksittäinen luontokuvauksen aihe Suomessa. Seuraavaksi tulevat erilaiset luonnon yksityiskohdat, kasvit, linnut ja luova kuvaus. Piilokojukuvaaminen on melko tunnettua mutta muita kuvaustapoja vähäisempää: esimerkiksi suurpetoja kuvaa vain viisi prosenttia luontoa kuvaavista.

– Luonnon kokeminen on kuvaamisessa tärkein pointti. Luontoon pääsemisessä on eroja, mutta paljon kuvataan myös kaupunkiluontoa.

Suomen Luontokuvausinstituutissa koulutetaan kaikille aihealueille kuvaajia. Koulutuksissa ja kursseilla kävijät ovat kaikenikäisiä 10-80 vuoden väliltä, ja mukaan pääsee, vaikka haluaisi lähteä liikkeelle kuvauksen alkeista.

Kumisaappaat ja verkkarit

Ylen toimittaja, biologi, psykologi ja kuvataiteilija Minna Pyykkö vei osallistujat luentosalista ulos. Mikäs sen luontevampi paikka onkaan puhua luonnon vaikutuksista. Pyykkö totesikin, että luonto auttaa irrottautumaan raskaista ajatuksista. Pyykkö puhui ihmetyksestä luonnon äärellä.

– Kaikella ympärillämme on miljoonien vuosien historia. Tapahtuu ihmeellisiä asioita: puut alkavat jo heinäkuussa valmistautua talveen. Vuodenajat vaihtuvat.

Pyykkö siteerasi useita luonnosta kirjoittaneita kirjailijoita ja asiantuntijoita. Esimerkiksi näin:

– En ihmettelisi, vaikka lintuharrastajat eläisivät muita pidempään (arkkiatri Risto Pelkosta siteeraten).

Luonnon valtava kauneus ihmetyttää jatkuvasti Pyykköä. Innostua voi vaikka hämähäkeistä tai kovakuoriaisista – tai hiljaisuudesta. Mikä on hiljaisin ääni, jonka voi kuulla?

Pyykkö kannusti olemaan hetkessä ja havainnoimaan siinä asioita. Luontoon voi mennä eri vuorokaudenaikoina. Tähtitaivaan alla voi tuntea, kuinka juuri nyt on tässä ja elossa.

Pyykkö muistutti, että luontoon ei tarvitse varustautua eikä siellä tarvitse suorittaa. Kumisaappaat ja verkkarit riittävät.

Jatkoa seuraa

Työpajatyöskentelyllä haettiin soveltavan luotoliikuntaverkoston tapaamiseen osallistuneilta vastauksia muun muassa siihen, millaisia kehittämistarpeita soveltavaan luontoliikuntaan liittyen on.

Useissa vastauksissa toistui, että tälle ensimmäiselle verkostotapaamiselle toivottiin jatkoa. Yhteistyö ja kumppanuuksien solmiminen ja vahvistaminen olivat myös keskeisiä toiveita.

Soveltava Liikunta SoveLin toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas kiitteli työpajojen aktiivista työskentelyä ja kertoi, että jatkoa seuraa. Vuosittaisia tapaamisia jatketaan palautteiden pohjalta. Hän totesi tyytyväisenä, että verkostolle on selvästi kysyntää.

– Tämä toiminta on SoveLin ytimessä. Tavalla tai toisella verkoston työtä jatketaan!

Lähde: soveli.fi / Tupu Sammaljärvi 20.9.2017

 

« Takaisin