Kaupunkiluonnon rikkaus yllätti palkitun luontodokumentaristin

25.9.2017

Mitä meille tulee mieleen sanasta luonto?

Metsä. Järvenranta. Saaristo. Lappi kuruineen, keroineen ja kairoineen. Jollekulle ehkä suo ja sääsketkin. Monelle luonnosta tulevat mieleen myös kesämökin marjametsät tai lapsuuden suvet maalla.

Luonto on mielissämme useimmiten muualla. Ainakaan se ei ole kaupungeissa.

- Kaupungeissa on luontoa. Ja niin kummalta kun se saattaa kuulostaa, kaupunkiluonto on usein rikkaampaa kuin luonto kaupunkien ulkopuolella, luontodokumentaristi Petteri Saario kumoaa ennakkoluulot.

Petteri Saario tietää, mistä puhuu. Hän on kolmen vuoden ajan kuvannut suomalaisissa kaupungeissa uusinta kaupunkiluonnosta kertovaa Asvalttiviidakot-dokumenttisarjaansa, joka alkaa TV1:ssä lokakuun 3. päivä.

Kaupunkiluonto yllätti

Aiemmin joista, järvistä, saaristoista ja erämaista televisiosarjat tehnyt dokumentaristi ei ollut alun perin järin innoissaan kuvausurakasta kaupungeissa.

- Mitä kiinnostavaa niissä muka olisi, melun ja betonin keskellä? Saario mietti.

Kaupunkiluonto pääsi kuitenkin yllättämään rikkaudellaan ja kuvausten edetessä ennakkoluulot sulivat.

- On ollut hämmästyttävää ja myös hämmentävää huomata, että arvokkaimmat metsämme sijaitsevat nimenomaan kaupungeissa, jos suojelualueet jätetään pois laskuista, Petteri Saario toteaa.

Sarjaa on kuvattu kymmenessä suomalaisessa kaupungissa: Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Porvoossa, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Asvalttiviidakot on osa Suomen itsenäisyyden virallista juhlavuoden ohjelmaa.

Luovuus kukkii urbaaneilla ryytimailla

Asvalttiviidakot-sarja tarkastelee kaupunkiluontoa kuudesta eri näkökulmasta.

Yle Luonnon Syötävä kaupunki -sivusto otti kuluneella kasvukaudella varaslähdön Asvalttiviidakot-sarjan avaavan Syötävän hyvä kaupunki -dokumentin teemoihin. Kasvukauden aikana sivustolla on kurkistettu urbaaneille kasvimaille ja sivustolle on Instagramin kautta kertynyt kukkeita kaupunkiviljelykuvia.

Ruuan kasvattaminen kaupungissa kysyy luovuutta ja viljelmiä nousee kaupungeissa yllättäviin paikkoihin. Luovuuden lisäksi kaupunkiviljelmillä kukoistaa yhteisöllisyys.

- Yhteisöviljelmillä opetellaan uudelleen tekemään asioita porukalla. 2000-luvun kyläyhteisöt syntyvät näin asvaltin ja betonin keskelle, innokkaiden ja ennakkoluulottomien kolmekymppisten kyläpäälliköiden johdolla, Saario huomaa.

Syötävässä puistossa Helsingin Mustikkamaalla talkoolaiset jakavat sadon, Tampereen Pispalan viljelypalstat ja viljelijöiden Kurpitsatalo keräävät erilaiset ihmiset viljelemään yhdessä. Myös televisiosta tuttu juontaja ja intohimoinen kaupunkiviljelijä Rakel Liekki tietää, että palstaviljely on hauskempaa yhdessä.

- Tässä tapaa tosi paljon erilaisia ihmisiä, joita ei muuten koskaan välttämättä tapaisi. Yhteinen nimittäjä on palstaviljely, eikä se esimerkiksi, että on saman ikäinen, Rakel Liekki toteaa.

Syötävän hyvä kaupunki on myös paljon muuta kuin kaupunkiviljelyä. Hyönteiskokki Topi Kairenius houkuttelee maistamaan Oopperatalon pihalla kasvatettuja kuhnurintoukkia ja Sami Tallberg löytää herkulliset villiyrttisalaattiainekset kaupunkimetsästä.

Kaupunki on ruoka-aitta myös monelle eläimelle. Kettu pyytää poikasilleen citykanin, lokkien lounasruokalana toimii kaatopaikka. Valkoposkihanhet laiduntavat kaupunkien puistoissa.

Kaupungit ovat lintujen valtakuntaa

Kaupungissa suhisee -dokumentti sukeltaa hämmästyttävän rikkaaseen kaupunkiluontoon. Alati muutoksen kourissa oleva kaupunkiluonto on sopeutuvaista ja kekseliäät ja neuvokkaat eläimet osaavat hyödyntää ihmistä ja ihmisen luomuksia. Linnut ovat kaupunkien kruunaamattomia valtiaita, mutta myös rusakot, lepakot, ketut taimenet ja rupikonnat viihtyvät kaupungeissa.

Luontoa ei voi leikkiä loppuun -dokumentissa selviää, että leikki-ikäisen lapsen kunto kehittyy luonnossa leikkiessä paremmin kuin missään ohjatussa liikuntaharrastuksessa.

Kehitys on menossa kuitenkin toiseen suuntaan: Nykylapset viettävät ulkona vähemmän aikaa kuin koskaan aikaisemmin ja lapset kulkevat harrastuksiin ja kouluihin yhä useammin vanhempiensa auton kyydissä. Myös aikuisten ulkona luonnonympäristössä viettämä aika on lyhyessä ajassa romahtanut. Olemme miltei koko ajan sisällä, keinotekoisessa kesäsäässä ja keinovalaistuksessa.

On kaupunkien päättäjistä kiinni, löytävätkö kaupunkilaiset luonnon läheltään. Lahden kaupunki kerää lasten mielipiteitä kaavoituksen suunnitteluun, Hämeenlinnassa panostetaan metsäeskaritoimintaan.

- Metsäpäiväkodissa vieraillessa ei voi kuin ihmetellä, mikseivät kaikki päiväkodit ole tällaisia. Täällä tuntuu käsin kosketeltava tekemisen meininki ja löytämisen riemu. Lukemista, laskemista ja muita tärkeitä taitoja opitaan omatoimisen touhuamisen ohessa, Petteri Saario ihastelee.

Villejä viherkeitaita ja rauhallisuuden tyyssijoja

Hallitusti hoitamaton -dokumentissa Petteri Saario etsii kaupungeista puunattujen puistojen sijaan villejä viherkeitaita. Helsingin Pitäjänmäellä Pentti Alangon puutarha on kuin suoraan satukirjasta, Vallilasta löytyy asvaltin ja betonin keskeltä kukkea korttelipiha ja Vuosaaressa kivutaan ehkä Suomen kummallisimman luontokohteen huipulle.

Kaupunkiniityt kukoistavat yllättävissä paikoissa ja vehreys kipuaa kaupungeissa myös yläilmoihin katoille. Hämeenlinnan Varikonniemellä ohjaaja vaeltaa luonnon valtaansa ottamalla vanhalla höyrysahalla.

- Luonnonystävä on tällaisessa pöheikössä erityisen mielissään. Vanhan höyrysahan ympäristössä näkee kouriintuntuvasti sen, miten luonto aina lopulta ottaa omansa, olkoon kyse ihmisestä tai ihmisen rakennelmasta, Petteri Saario pohtii.

Tuonenlehto, elämänkehto -dokumentti paljastaa, että hautausmaat ovat todellisia kaupunkien viherkeitaita niin luonnolle kuin ihmisellekin. Hautausmaat ovat niitä harvoja betonierämaiden viheralueita, joita ei tohdita nakertaa rakennusten, teiden ja parkkipaikkojen tieltä.

Kiihtyvällä kaupungistumisella kohtalokkaita seurauksia

Luonto parantaa -jaksossa luonto hellii niin mieltä kuin ruumista. Dokumentissa pulahdetaan hyiseen avantoon ja luonnon avulla toipuneet kaupunkilaiset kertovat tarinansa.

Kaupunkilaisten olisi syytä säilyttää kosketus luontoon, muutoin yhä kiihtyvällä kaupungistumisella on kohtalokkaita seurauksia terveydellemme. Jos emme ole lähikontaktissa luontoon, vastustuskykymme kehittyminen jää puolitiehen. Seurauksena on monien vakavien sairauksien, kuten allergioiden, astman ja diabeteksen yleistyminen.

- Se mitä me syömme, mitä me juomme, mitä me kosketamme ja mitä me hengitämme, se on tässä urbaanissa ympäristössä mikrobiologisesti rajusti köyhtynyt. Me juomme tapettua vettä, me syömme tapettua ruokaa, me hengitämme urbaania tapettua ilmaa ja me kosketamme tapettua asvalttia ja betonia. Pääkaupunkiseudulla kymmenellä prosentilla väestöstä on lääkärin tekemä astmadiagnoosi. Onhan se nyt tolkuton prosentti, allergiatutkija Tari Haahtela lataa.

Uusi tutkimustieto osoittaa kiistatta, että lähiluonto on kaupunkilaisten terveydelle, hyvinvoinnille ja viihtymiselle paljon tärkeämpää kuin olemme aiemmin ymmärtäneet. Kuta useampi meistä asuu kaupungissa, sitä oleellisempaa on lähellä sijaitsevien luontokohteiden säilyminen.

- Säästynyt luonto kun tuo niitä kovasti kaivattuja säästöjä vähentyneinä terveydenhuollon kustannuksina. Ja mikä parasta, viihdymme työelämässä paremmin ja pidempään, kunhan pääsemme riittävän usein luonnon helmaan. Luonto. Kerrassaan ihmelääke, Petteri Saario summaa.

Asvalttiviidakot-sarja TV1:ssä 3.10.2017 klo 20 alkaen:

 Osa 1: Syötävän hyvä kaupunki ti 3.10.2017 klo 20
 Osa 2: Kaupungissa suhisee ti 10.10.2017 klo 20
 Osa 3: Luontoa ei voi leikkiä loppuun ti 17.10.2017 klo 20
 Osa 4: Hallitusti hoitamaton ti 24.10.2017 klo 20
 Osa 5: Tuonenlehto elämänkehto ti 31.10.2017 klo 20
 Osa 6: Luonto parantaa ti 7.11.2017 klo 20

Uusinnat sunnuntaisin klo 14.00. Kaikki jaksot julkaistaan Yle Areenassa 3.10. ja ne ovat katsottavissa kuuden vuoden ajan.

Lähde: Yle.fi / Sari Orkomies 19.9.2017

 

« Takaisin