Parantavatko maaperän mikrobit vastustuskykyä?

11.9.2017

Lahtelaisessa päiväkodissa tutkitaan luonnon vaikutuksia terveyteen.

Maaperän mikrobeille altistuminen saattaa parantaa vastustuskykyä. Kun tutkijat ovat vertailleet esimerkiksi Venäjän karjalaisten ja suomalaisten elimistöjen mikrobeja, he ovat löytäneet selkeitä eroja, jotka on yhdistetty sairastavuuteen, sanoo Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen päätutkija Aki Sinkkonen. Venäjän karjalaisilla on vähemmän autoimmuunisairauksia, kuten tyypin 1 diabetestä, astmaa ja ärtyneen suolen oireyhtymää.
 
Parhaillaan Helsingin yliopiston ADELE-tutkimushankkeessa tutkitaan, miten kosketus luontoon vaikuttaa päiväkotilapsiin ja heidän elimistönsä mikrobeihin. Tutkimuksessa on mukana päiväkoteja Espoosta, Tampereelta ja Lahdesta.

Niin sanotun laajennetun hygieniahypoteesin mukaan puhtaat elinolot pitävät taudinaiheuttajien lisäksi loitolla myös sellaisia bakteereja, jotka voisivat olla elimistölle hyväksi. Puhtaassa ympäristössä elimistö ei myöskään saa tilaisuutta oppia toimimaan kunnolla. Autoimmuunisairauksissa elimistö näkee oman kudoksensa vaarallisena ja hyökkää sitä vastaan. Allergioissa taas elimistö hyökkää haitattomia hiukkasia vastaan.

Tutkijat ovat selvittämässä, ovatko länsimaissa yleistyneet autoimmuunisairaudet ja allergiat yhteydessä siihen, että maanläheisestä elämästä vieraantuneet, siisteissä kaupunkiympäristöissä elävät ihmiset altistuvat yhä vähemmän maaperän mikrobeille. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyessä meillä on entistä vähemmän mahdollisuuksia altistua luonnon hyville vaikutuksille.

Lahtelainen päiväkoti mukana tutkimuksessa

ADELE-tutkimushankkeessa mukana olevan lahtelaisen Villa Piiparin päiväkodin pihalle tuotiin viime vuoden keväällä urakalla lisää luontoa: siirtonurmea, metsämaata eli kunttaa, turveharkkoja ja istutuslaatikoita. Tuloksia lasten elimistön mikrobeista odotetaan vielä, mutta Sinkkonen uskaltaa sanoa, että ihonäytteissä näkyy samankaltaisia tuloksia kuin aiemmissa tutkimuksissa.

Se tutkimuksessa ainakin huomattiin, että uudet luontoelementit monipuolistivat lasten leikkejä ja saivat heidät liikkumaan enemmän.

- Lapset olivat todella innoissaan uusista pihoista. Nurmikoilla oli mukavampi ryömiä ja kieriä, tehdä kärrynpyöriä ja kuperkeikkoja kuin esimerkiksi hiekalla. Lapset myös leikkivät enemmän luovia leikkejä ilman leluja, sanoo tutkijatohtori Riikka Puhakka.

Kaiken kaikkiaan inspiroivammat pihat vaikuttivat siihen, että lapset olivat motivoituneempia ulkoilemaan ja jaksoivat paremmin päivän aikana.
 
Maassa möyriminen ei altista taudeille

Villa Piiparin pihan kuntta ja siirtonurmi ovat jo hieman kärsineet lasten tallomisesta ja puutteellisista pohjatöistä, mutta istutuslaatikot ovat jääneet osaksi päiväkodin arkea. Tänäkin keväänä lapset istuttivat laatikoihin vihanneksia ja kukkia.
 
- Ruoka kiinnostaa lapsia. He näkevät kasvun ja mistä ruoka tulee. Tämä on myös oiva konsti saada lapset maistamaan porkkanaa, retiisiä tai salaattia, sanoo varhaiskasvatuksen opettaja Eija Rantanen.
Päiväkotilapset Iivo Koivunen, Helmi Ahonen ja Inka-Olivia Sinisalo popsivatkin innoissaan istutuslaatikon porkkanoita.

Vanhempien ei kannata olla huolissaan siitä, että istutuslaatikoiden tonkiminen tai metsämaassa möyriminen altistaisivat taudeille. Useimmat taudit tarttuvat ihmisestä ihmiseen, ihmisen koskemilta pinnoilta tai ilman kautta, painottaa Aki Sinkkonen.
 
- Perinteisesti mikrobeista on pyritty eroon, koska ne ovat aiheuttaneet tauteja. Havaintojemme mukaan mahdollisten taudinaiheuttajien osuus on tavallisessa metsämaassa jopa pienempi kuin hiekkalaatikolla, mutta sielläkin lapset leikkivät turvallisesti.
 
Lähde: Etelä-Suomen Sanomat / Emmi Skyten 10.9.2017

 

« Takaisin