Allergioiden siedätyksestä puhutaan paljon – Mutta miten se oikeastaan tapahtuu?

23.3.2017

Kliinisen allergologian professorin mukaan nyt on jo liian myöhäistä aloittaa siitepölysiedätys kevään siitepölykaudelle.

Allergioiden siedätystä tutkitaan paljon. Hyksin kliinisen allergologian professorin ja ylilääkärin Mika Mäkelän mukaan eniten kehitystä on tapahtunut viime vuosina siedätystavoissa.

– Tavat, joilla siedätetään tulevat helpommiksi. Kielenalussiedätys on voimakkaassa kasvussa eli valtaosa hoidosta pystytään toteuttamaan kotona, Mäkelä kertoi tänään keskiviikkona Ylen aamu-tv:ssä.

Siedätystä voidaan Mäkelän mukaan tehdä siitepölylle, ruoka-aineille, pistiäisille ja jopa pölypunkeille.
Miten siedätys oikein tapahtuu?

Mäkelän mukaan klassinen siedätyskeino on niin sanottu pistossiedätys, jonka piirissä on eniten potilaita.

– Annetaan ihon alle pistoksia määräajoin, Mäkelä selittää.

Kielenalussiedätyksessä ensimmäinen annos otetaan lääkärin tai hoitajan vastaanotolla ja sen jälkeen hoitoa jatketaan kotioloissa.

– Esimerkiksi heinille sitä toteutetaan kolme vuotta. Joka ilta otetaan tabletti kielen alle.

– Koivulle on saatavilla kielenalusliuos, jota käytetään viisi kuukautta vuodessa. Hoito aloitetaan tammikuussa ja sitä jatketaan kesäkuuhun saakka.

Hoito toistetaan kolmena peräkkäisenä vuotena.

Kehitteillä on myös paljon täysin uusia siedätysmuotoja.

– Esimerkiksi epikutaanisiedätys, jossa laitetaan laastari iholle joitakin kertoja viikossa, on tulossa, Mäkelä kertoo.

Kuinka tehokasta siedätys on?

Mäkelän mukaan siitepölysiedätyshoidot ovat yleensä tehokkaita. Hoidoissa saadaan hänen mukaansa noin 80 prosentille potilaista erittäin hyvä tai hyvä vaste.

Parantaako siedätys siis allergian kokonaan?

– Voi olla yksittäisiä potilaita, jotka pääsevät jopa kaikista oireistaan tai lääkityksestään eroon, mutta pääsääntöisesti puhutaan selvästä oireiden vähenemisestä ja tarvittavan lääkityksen vähenemisestä, Mäkelä selittää.

Ruokasiedätystä vielä tutkitaan

Ruokasiedätystä, jossa syötävää määrää kasvatetaan vähitellen, tutkitaan parhaillaan paljon. Mäkelän mukaan ruoka-ainesiedätystä annetaan maidolle, kananmunalle, vehnälle ja maapähkinälle.

– Se on vielä kliinistä tutkimusta, mutta siihen on paljon halukkuutta, koska ruoka-allergioita on tavattoman paljon tänä päivänä. Ne rajoittavat elämää ja aiheuttavat paljon pelkoja, dieettirajoituksia ja muuta, Mäkelä sanoo.

Miten siedätyshoitoon pääsee?

Mäkelän mukaan hoitoon pääseminen vaatii ensinnäkin asiantuntevan lääkärin, joka tietää, että tilannetta voidaan helpottaa siedätyshoidolla. Sen jälkeen täytyy saada lähete sairaalaan, jossa hoitopäätös tehdään ja hoito aloitetaan.

– Yritämme tukea sitä, että kielenalussiedätystä alettaisiin tehdä entistä matalammilla tasoilla terveydenhuollossa, ettei tarvittaisi välttämättä erikoissairaanhoitoa lainkaan mukaan.

Aivan halpaa lystiä siedätys ei ole. Esimerkiksi kielenalussiedätyksen kustannukset nousevat Kelan vuosittaisen lääkekaton yli. Tällöin potilas maksaa kaikista lääkkeistään vuodessa runsaat 600 euroa, Mäkelä kertoo.

Kuinka pieniä lapsia voidaan siedättää?

Mäkelän mukaan pienimmät siedätyshoitoa saavat lapset ovat 5-vuotiaita, mutta käytännössä siedätys aloitetaan usein kuudesta vuodesta eteenpäin.

Siedätystä voidaan periaatteessa antaa missä iässä hyvänsä, mutta käytännössä vanhinta väestöä ei Mäkelän mukaan kovin aktiivisesti siedätetä.

Lähde: YLE Uutiset / Annette Blencowe 22.3.2017

 

« Takaisin