Siedätyshoito on varsin turvallista

1.2.2017

Eläin­allergeeneilla siedätystä annetaan kuitenkin vain erityistapauksissa.

Siedätyshoito siitepölyillä on järkevää toimintaa tilanteissa, joissa potilas oireilee maksimaalisesta allergialääkityksestä huolimatta ja elämänlaatu kärsii – etenkin jos allergisen nuhan lisäksi on kehittymässä astma. Eläin­allergeeneilla siedätystä annetaan kuitenkin vain erityistapauksissa. Siedätyshoidon turvallisuudesta tutkimusten ulkopuolella on ollut vain vähän näyttöä, mutta nyt eurooppalainen selvitys varmisti sen.

Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa kartoitettiin prospektiivisessa pitkä­aikaistutkimuksessa siedätyshoidon vakavia haittoja tosielämäasetelmassa. Vakavat haitat raportoitiin viranomaisille verkkopohjaiseen järjestelmään. Kasaan saatiin kaikkiaan 4 316 siedätyshoito­potilaan aineisto, jossa oli mukana sekä lapsia että aikuisia. Siedätyshoitoa oli annettu siitepölyillä, huonepölypunkilla, eläimillä ja Alternaria-homeella.

Vakavia haittatapahtumia tuli yhteensä 109, ja niitä ilmeni 90 potilaalla (2,1 %). Tyypillisesti haittavaikutukset ilmenivät pistossiedätyksessä (97 kertaa), ja tyypilliset reaktiot olivat urtikaria, nuha, hengenahdistus ja yskä. Hengitystie­oireet ilmenivät ensin ja iho-oireet vasta sen jälkeen. Haittavaikutukset tulivat tavallisesti annoksen suurentamis­vaiheessa ja ne olivat lieviä. Adrenaliinia tarvittiin 17 kertaa, mutta näistäkin tapahtumista vain 11 luokiteltiin ­anafylaksiaksi.

Tutkijat selvittivät myös haittatapahtumien riskitekijöitä. Luonnonuutteiden käyttö siedätykseen aiheutti 2,7-kertaisen riskin ja allergialääkityksen puuttuminen 1,7-kertaisen; näitä ei onneksi Suomessa tapahdu. Astmadiagnoosin aiheuttama 1,7-kertainen, eläimille herkistymisen aiheuttama 1,9-kertainen sekä siitepölyille herkistymisen aiheuttama 1,16-kertainen riski ovat varsin pieniä. Sen sijaan aiempi anafylaksia nostaa anafylaksiriskin 17,3-kertaiseksi, ja uskoisin sen olevan vasta-aihe siedätyshoidon jatkamiselle.

Siedätyshoito on osoitettu turvalliseksi, ja erittäin vakavien haittatapahtumien esiintyminen on 0,4 %:n luokkaa. Siedätyshoitoa antava saa siis pistää aika kauan, ennen kuin vakava haitta sattuu kohdalle, mutta varovaisuus on suurta viisautta. Kielenalusvalmisteita käytet­täessä siedätyksen vakavien haittojen osuus on selvästi pienempi kuin pistossiedätys­hoidossa, ja timotei­allergian kielenalussiedätykseen on jo valmiste Suomessakin.

Lähde: Potilaan lääkärilehti 31.1.2017

Kirjoittaja: Heikki Ekroos, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, julkaistu Lääkärilehdessä 4/2017.

 

« Takaisin