Moni sairaus voitaisiin välttää pitämällä suolisto terveenä – suoliston bakteeristolle tekee hyvää tonkia maata

20.10.2016

Ymmärrys suolistobakteerien merkityksestä terveydelle lisääntyy koko ajan, sanoo bakteeriopin professori. Oikeat elämäntavat auttavat – sekä eläinten halailu.

Ympäristömme muuttuminen ylihygieeniseksi on vaikuttanut bakteeristoomme, sanoo bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta. Siitä kertoo esimerkiksi allergioiden määrän lisääntyminen.

”Suolisto on todella tärkeä elin. Sen merkitys ihmisen terveydelle on verrattavissa sydämeen, maksaan ja munuaisiin. Sanotaan, että olet mitä syöt. Oikeasti sanonnan pitäisi kuulua näin: olet sitä, mitä suolistosi bakteerit tekevät siitä, mitä syöt”, Huovinen sanoo.

Jos kärsii suolisto-ongelmista, on mahdollista, että suolistossa on dysbioosi.

Dysbioosi on suoliston limakalvojen toimintahäiriö, jonka suolistobakteeriston järkkyminen voi aiheuttaa. Dysbioosi syntyy, kun bakteereja pääsee elimistöön suolen seinämän läpi, Huovinen kertoo.

Dysbioosi ei ole harmiton vaiva: se on osatekijänä muun muassa lihavuudessa, diabeteksessa, allergioissa, verisuonitaudeissa ja aivojen terveydessä.

Se altistaa ylipäätään sairauksille.

”Dysbioosi pitää elimistössä jatkuvaa tulehdustilaa, joka on kuin pienesti palava liekki. Jos tulee muita tulehdusta vahvistavia tekijöitä, liekki oikein leimahtaa”, sanoo Huovinen.

Ihminen ei välttämättä tiedä kärsivänsä dysbioosista. Sitä ei Huovisen mukaan pystytä myöskään mittaamaan tarkasti.

Suoliston bakteeristoon voi vaikuttaa nopeassakin ajassa. Huovinen kertoo tutkimuksesta, jossa afroamerikkalaisten ja Afrikan maaseudulla asuvien afrikkalaisten ruokavaliot vaihdettiin kahdeksi viikoksi.

Jo siinä ajassa länsimainen ruoka aiheutti afrikkalaisten suolistossa dramaattisen, dysbioosia lisäävän muutoksen. Toisaalta lyhyessä ajassa voi tapahtua myös positiivisia muutoksia, sillä afroamerikkalaisten suolistossa bakteeristo koheni.

Dysbioosin välttää elämäntavoilla, joilla suoliston bakteeristo muutenkin pysyy kunnossa: ravitsemussuosituksia noudattamalla, antibiootteja välttämällä ja luonnossa liikkumalla.

Ruokavaliossa kannattaa siis suosia kasviksia, hedelmiä ja täysviljaa. Vältettävien listalla on punainen liha ja sokeri.

Myös luonnossa liikkuminen on tärkeää.

”Jos kysyn opiskelijoilta, kuinka moni on halannut kanaa tai lypsänyt lehmää, ei montaa kättä nouse. Jos samaa kysyy eläkeikäisiltä, kolme neljäsosaa nostaa kätensä”, Huovinen kertoo.

”Bakteeristolle tekee hyvää tonkia maata, syödä multaporkkanoita, poimia marjoja ja sieniä sekä halata kanoja, possuja ja muita eläimiä.”

Maatiloilla elävien lasten altistus mikrobeille on monimuotoisempaa kuin kaupungissa elävien. Se selittää, miksi maaseudulla lapsilla on vähemmän astmaa.

”Heidänkin bakteeristonsa tosin saattaa elämäntapojen vuoksi muuttua aikuistuessa.”

Huovinen uskoo, että lähivuosina ymmärrys suolistobakteerien merkityksestä kokonaisterveydelle lisääntyy.

Hän ennustaa, että tulevaisuudessa suoliston bakteeriston tilaa selvitetään terveydenhuollossa rutiininomaisesti.

”Bakteerinäytteitä otetaan samaan tapaan kuin nykyään verinäytteitä. Jos ilmenee puutostiloja, niitä hoidetaan henkilökohtaisesti räätälöidyillä bakteeripillereillä ja ruokavaliolla.”

Huovinen ei pidä mahdottomana, että oikeiden bakteerien saaminen parantaisi esimerkiksi allergiat kokonaan.

”Pähkinän siedätyshoidossa on jo annettu tiettyä maitohappobakteeria ja allergeeniä. Silloin siedätys on onnistunut paremmin.”

Lähde: Hanna Syrjälä / Helsingin Sanomat, Hyvinvointi 18.10.2016

 

« Takaisin