Sisäilman ongelmat eivät ole pelkkää hometta

14.10.2016

Hometta on helppo syyttää. Mutta sisäilman ongelmista kärsivien asukkaiden oireilun taustalla voi olla moninaisia ja osin vielä tuntemattomia tekijöitä. Inspectan asiantuntijat Kaisa Wallenius ja Paula Kurola vastaavat sisäilma-asioihin liittyviin kysymyksiin.

Mitkä ovat yleisimmät sisäilman ongelmiin liittyvät harhaluulot?

Media nostaa voimakkaasti esiin homeet sekä homekoulut ja -talot, joita käytetään synonyymeina sisäilmaongelmaisille rakennuksille. Kaikki sisäilmaongelmat eivät kuitenkaan johdu homeesta tai muista mikrobeista. Sisäilmaongelmat ovat usein monitahoisia, ja niiden taustalla voi olla monia syitä.

Mitkä tekijät aiheuttavat haittoja?

Sisäympäristön olosuhteisiin vaikuttavat paitsi rakennuksen rakenteiden ja teknisten järjestelmien kunto, myös sen käyttö sekä ulkoiset olosuhteet. Myös talotekniikalla ja etenkin ilmanvaihdolla on hyvin suuri merkitys.

Jopa joka toisessa tapauksessa ongelmien taustalla on ilmanvaihtoon liittyvä vika tai puute. Nykyiset ilmanvaihtojärjestelmät ovat monimutkaisia, eikä niitä välttämättä osata huoltaa oikein.

Tulo- ja poistoilman epätasapaino johtaa myös usein haittoihin. Jos sisätiloissa on huomattava alipaine, poisto ”repii” korvausilmaa kohdista, joissa rakenteet eivät ole tiiviitä. Tällöin rakenteissa olevat epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan.

Mitkä ovat varmimmat merkit siitä, että jotain on vialla?

Usein epäilyt alkavat oireilusta, joka helpottuu tai poistuu, kun oleskellaan muualla. Haittoja ei ole aina helppo tunnistaa, sillä tilojen käyttäjä voi kokea samankaltaisia oireita kuin esimerkiksi siitepölyallergiassa.

Ilmanlaatu saatetaan silti kokea aivan hyväksi. Selkeimpiä merkkejä ovat sisäilman jatkuva tunkkaisuus sekä poikkeavat ja kemikaalimaiset hajut.

Miten ongelmia ja niiden syitä lähdetään ratkomaan?

Ensin tutkitaan riittävässä laajuudessa ja sen jälkeen korjataan riittävässä laajuudessa. Usein ongelma on epämääräinen, eikä lähtövaiheessa ole tietoa syistä. Silloin pitää aloittaa tutkimussuunnitelman laatimisella. Se on tärkeä vaihe, jotta tutkimukset osataan kohdistaa oikein ja vältytään liian suppeilta tai laajoilta tutkimuksilta.

Korjaustoimenpiteet ovat harvoin yksinkertaisia, ja siksi onkin aina syytä tilata erillinen korjaussuunnitelma ammattitaitoiselta henkilöltä. Jos tutkimusraporttia käytetään korjaussuunnitelmana, mennään metsään.

Pelkkien paikkakorjausten tekeminen on todella yleistä, ehkä kyse on rahojen riittämättömyydestä tai osaamattomuudesta. Ne voivat kuitenkin tulla lopulta kattavaa korjausta kalliimmiksi.

Kiinteistön omistajan on myös tiedotettava asukkaita tai tilojen käyttäjiä korjauksista ja tutkimuksista huolen vähentämiseksi.

Miten tehokkaasti rakennuksissa olevat mikrobit voidaan havaita?

Mikrobeja on kaikkialla elinympäristössämme. Myös kosteusvaurioituneessa rakenteessa oleva mikrobikasvusto on moninaisempi kuin laboratoriotutkimustulosten perusteella vaikuttaa. On arvioitu, että viljelymenetelmillä voidaan todeta vain arviolta kymmenen prosenttia mikrobeista.

Tietoa saadaan ainoastaan niistä elinkykyisistä mikrobeista, joille käytetyt kasvatusalustat ja -olosuhteet sopivat. Toisaalta meidän ei tarvitsekaan tietää tarkalleen, mitä kaikkea rakenteissa kasvaa, ainoastaan se, mikä on normaalia ja mikä ei.

Viljelymenetelmästä on tutkimustietoa pitkältä ajalta, joten saatuja tuloksia voidaan tulkita viiteaineiston perusteella. DNA-tekniikkaan perustuvia menetelmiä on kehitetty, mutta niiden osalta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa, jotta tuloksia voidaan arvioida luotettavasti.

Millaista työtä ongelmien selvittämiseksi on vielä tehtävä?

Edelleen on epäselvää, mistä kaikki oireilu johtuu. Teollisuus kehittää koko ajan uusia materiaaleja ja tapoja rakentaa, eivätkä kaikki riskit ole tiedossa. Energiavaatimukset ovat tiukentuneet, ja eristepaksuudet kasvavat.

Rakentamiselta vaaditaan entistä enemmän huolellisuutta eikä virheisiin ole enää varaa. Edessä saattaa olla uusia ongelmia, ja siksi tutkimustakin on kehitettävä jatkuvasti.

Kaisa Wallenius on Inspectan sisäilma-asioiden johtava asiantuntija. Paula Kurola toimii laboratoriopäällikkönä. Inspecta on pohjoiseurooppalainen tarkastus-, testaus-, sertifiointi-, konsultointi- ja koulutusalan palveluyritys.

Lähde: Turun Sanomat / Simo Ahtee 13.10.2016

 

« Takaisin