Uusi tutkimus: Lapsia joutui kaksi kertaa enemmän sairaalahoitoon allergioiden takia

16.3.2016

Lasten allergisten reaktioiden aiheuttamat sairaalahoidot kaksinkertaistuivat 13 vuodessa Suomessa ja Ruotsissa. Tämä käy ilmi Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Tukholman Karoliinisen instituutin tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus tehtiin vuosina 1999–2011.

Toinen merkittävä löydös oli se, että Ruotsissa sairaalahoitoja oli väestön määrään suhteutettuna koko ajan lähes kaksinkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Anafylaksiat eli vaikeat ja välitöntä hoitoa vaativat allergiset reaktiot ja muut allergian aiheuttamat reaktiot aiheuttivat tutkimusaikana Suomessa yhteensä 1 987 ja Ruotsissa 5 433 sairaalahoitojaksoa. Tutkimuksessa oli mukana 0–19-vuotiaat reaktion takia sairaalahoitoa tarvinneet.

Lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Juho Kivistö Tampereen yliopistollisen sairaalan allergiakeskuksesta oli tutkimuksen päätutkija.

Hänen mukaansa tästä tutkimuksesta ei voida vetää suoria johtopäätöksiä, että todettavien allergioiden määrä olisi noussut vastaavaa vauhtia. Tosin allergioiden lisääntymisestä väestössä on saatu viitteitä aiemmin.

– On todennäköistä, että tutkimustulos heijastelee jossain määrin allergisten sairauksien tautitaakkaa, Kivistö sanoo.

Kivistö kuitenkin huomauttaa, että yleisessä keskustelussa on oltava tarkkana, puhutaanko allergioiden konkreettisesta lisääntymisestä. Kivistö sanoo, että jossain määrin lasten ruokavalioissa on voitu vältellä esimerkiksi jotain ruokia varmuuden vuoksi, vaikka ne eivät olisi aiheuttaneet erityisiä oireita.

– Silloin kyseessä ei ole todistetusti allergia. Yleisesti vallalla on ollut hygienihypoteesi ja että elinympäristömme on aika kliininen. Tällainen ilmeisesti jossain määrin myös suosii allergiakehitystä, Kivistö sanoo.

Lasten tutkimus yllätti

Kivistö myöntää, että nyt tehdyn tutkimuksen tulos yllätti.

– Tosin eniten yllätti se, että Suomen ja Ruotsin ero on näin merkittävä, vaikka maita pidetään monin tavoin samanlaisena, Kivistö sanoo.

Suomessa 60 prosenttia lapsista oli alle 10-vuotiaita, kun taas Ruotsissa alle 10-vuotiaita lapsia oli 48 prosenttia. Molemmissa maissa valtaosa sairaalahoidoista tapahtui touko-syyskuussa.

Suomessa ilmaantuvuus nousi tutkimuksen aikana 7,8:sta 15,8:aan 100 000 henkilövuotta kohti ja Ruotsissa 13,7:sta 31,8:aan.

Mistä erot johtuvat?

Miksi Suomen ja Ruotsin erot ovat näin suuret? Sitä tutkijatkin nyt pohtivat. Tutkimuksen on jatkuttava, jotta tähän saadaan vastaus. Kivistön mukaan syy saattaa löytyä hoitokulttuurista.

– Olemme ruotsalaisten kollegoiden kanssa keskustelleet tästä. Tämä on spekulaatiota, mutta voi olla, että syy löytyy esimerkiksi hoitoon ottamisesta. Otetaanko Ruotsissa potilas herkemmin sairaalahoitoon? Onko Suomessa mahdollisesti pidempi hoitoaika ensiavussa? Emme osaa vielä sanoa. Varsinaisesti hoitokulttuureissa ei ole tiedossa olevia suuria eroavaisuuksia, eikä meillä ole tietoa, että allergioissa olisi maidemme välillä suuria eroja. Siksi kansainvälisen jatkotutkimuksen tekeminen on tärkeää.

Kivistön mukaan jatkotutkimuksissa on tärkeää selvittää ainakin sitä, onko Suomen ja Ruotsin välillä eroja esimerkiksi lasten anafylaksiakuolleisuudessa.

– Meillä on tästä tutkimus vireillä. Olemme selvittämässä koko Suomen tasolla anafylaksiakuolleisuutta ja niiden erityispiirteitä. Sen voin sanoa jo nyt, että Suomessa lasten anafylaksiakuolemat eivät ole yleisiä, Kivistö sanoo.

Hoitoa vaativia reaktioita useimmiten ruoka-aineista

Useimmiten lapsi saa sairaalahoitoa vaativan allergisen reaktion tai jopa anafylaksian jostain ruoka-aineesta.

– Pähkinät, maito ja kananmunat ovat yleisimpiä reaktioiden aiheuttajia, Kivistö listaa.

Kivistön mukaan tutkimus osoitti vahvasti sen, että allergiset sairaduet ovat edelleen merkittävä tautitaakka.

– Me tarvitsemme edelleen lisää tutkimusta. Selvitystarve on ensisijainen siinä, millaisia potilaiden hoitotulokset ovat olleet Suomessa ja Ruotsissa eli hoidettaanko potilaita järkevimmällä tavalla ja oikein perustein. Nämä ovat keskeisiä asioita, Kivistö listaa.

Suomessa on vuodesta 2008 alkaen toteutettu kansallista allergiaohjelmaa. Se kestää vuoteen 2018 asti. Ohjelman tarkoituksena on kerätä ja jakaa tietoa niin, että olemassa olevat hoitoresurssit saadaan keskitettyä vaikeiden allergioiden hoitoon.

Vanhempi, muista nämä

Kivistö sanoo, että jokainen allergia on yksittäistapaus. Lasten vanhemmille ei voida tehdä yksityiskohtaista listaa siitä, mitkä aiheuttavat ongelmia esimerkiksi lapsen ollessa vauva ja mitkä asiat ei. Ammattilaisten apua kannattaa hakea aina, jos epäilee, että lapsi saa allergisia oireita.

Kivistö kuitenkin listaa muutamia yleisiä asioita, joita vanhempien kannattaa ottaa huomioon.

– Neuvolan ravintosuositukset antavat yleensä hyvän pohjan. Varmuuden vuoksi ei kannata tehdä dieettirajoituksia. Tästä ei ole mitään konkreettista hyötyä.

– Jos lapsella on esimerkiksi ihottumaa, se ei välttämättä tarkoita heti allergiaa, vaan on useimmiten merkki vain atooppisesta ihosta. Sitä voi hoitaa perusvoiteilla ja kuuriluontoisilla miedoilla kortisonivoiteilla.

– Lapsen ympäristöä ei tarvitse desinfioida tai tehdä kliiniseksi tarpeettoman paljon. Ympäristö tuottaa lapselle myös luontaista vastustuskykyä.

Lähde: Saara Tunturi, Aamulehti 15.3.2016

 

« Takaisin