10.6.2020
Lapsen tuhat ensimmäistä päivää ohjaavat terveyttä läpi elämän – nämä kolme tapaa tukevat vastasyntyneen suolistomikrobistoa

Ihmisen suolistossa on reilu kilo mikrobeja, kuten bakteereja, viruksia ja sieniä. Tuo pääasiallisesti bakteereista koostuva mikrobisto vaikuttaa suuresti esimerkiksi ruoansulatukseen ja puolustusjärjestelmään. Viiden jälkeen -ohjelmassa keskusteltiin maanantaina, millainen rooli suolistobakteereilla on ihmisen terveyden kannalta.


10.6.2020
Voidaanko kansantaudit välttää tulevaisuudessa vastasyntyneen mikrobistoa muokkaamalla?

Mikrobiston koostumuksen on havaittu olevan yhteydessä kansanterveydellisesti merkittäviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tiettyihin syöpiin. Lisääntynyt tutkimustieto vauvan mikrobiston tasapainon merkityksestä elämänmittaiselle terveydelle on saanut tutkijat toiveikkaaksi tulevaisuudesta, jossa sairauksien riskiä voitaisiin vähentää jo ennalta muokkaamalla vastasyntyneen mikrobistoa.


8.6.2020
Nosebon monet kasvot

Ihmisen havainnot sekä ympäristöstä että omasta itsestään ovat ennakkokäsitysten ohjaamia. Koettujen haittojen ja oireiden määrä liittyy siihen, mitä odotetaan. Ilmiötä kutsutaan nosebo- eli lumehaittavaikutukseksi, ja se on tunnettu lääketieteessä jo hyvin kauan.


27.5.2020
Maailman tupakaton päivä 31.5. – Tupakkatuotteiden ostoikäraja 20 vuoteen

Maailman tupakattoman päivän teemana on tänä vuonna nuorten suojelu tupakkayhtiöiden markkinoinnilta ja tupakoinnin aloittamiselta. Terveysjärjestö Suomen ASH pitää teemaa tärkeänä, sillä useimmat tupakoijat aloittavat alle 20-vuotiaana. Järjestö esittää ostoikärajan nostamisesta 20 ikävuoteen. Uuden mielipidekyselyn mukaan ehdotuksella on myös väestön tuki.


26.5.2020
Avoin kirje Suomen hallitukselle: Järjestöt ovat osa koronaratkaisua – niiden toimintaedellytykset turvattava

Koronakriisi on koetellut Suomea ja koko maailmaa ja sen vaikutukset tulevat näkymään pitkään. Pandemian aiheuttamat kriisit mittaavat yhteiskuntien kestävyyttä ja kykyä toimia vaikeissakin olosuhteissa yhteisen hyvän ja yksittäisten ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Vahva ja dynaaminen kansalaisyhteiskunta luo ja ylläpitää vahvaa yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuuta silloinkin, kun yhteisen edun vuoksi joudumme tinkimään yksilöllisistä oikeuksistamme. Kansalaisjärjestöt tarjoavat kriisissä ja siitä selviämisessä toisaalta ihmisille mielekästä tekemistä, toisaalta yhteiskunnalle kriisikestävyyden kannalta olennaisia palveluita ja toimintoja.
Järjestöt ovat ja haluavat olla jatkossa vieläkin vahvemmin mukana rakentamassa ratkaisuja koronan tuomiin vaikeuksiin. Järjestöjen panos, kokemus ja osaaminen saadaan vieläkin paremmin käyttöön, kun niiden taloudelliset toimintaedellytykset turvataan ja niiden näkemyksiä kuullaan.


25.5.2020
Kestävä kaupunki panostaa viherympäristön terveysvaikutuksiin

Kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä vauhdittava Kestävä kaupunki -ohjelma käynnistää kahdeksan kokeilua. Kokeilut testaavat uudentyyppisiä ratkaisuja, joilla viherympäristön terveysvaikutuksia voidaan hyödyntää ja vahvistaa. Ohjelmassa on tekeillä myös opas, joka esittelee lähivihreän terveyshyötyjä.


15.5.2020
Yleinen mutta vaikeasti tunnistettava sairaus – Viisi faktaa lasten astmasta

Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sen tunnistaminen ei ole helppoa, sillä lapsen astma ei yleensä oireile tyypillisinä astmakohtauksina. Useimmilla lapsuusiän astma helpottaa iän myötä, mutta mitä muuta sairaudesta olisi hyvä tietää?


14.5.2020
Siitepölykausi ollut tähän mennessä heikko, vaikka se alkoi äärimmäisen aikaisin

Siitepölykausi alkoi tänä vuonna maan eteläosassa jo tammikuussa.


12.5.2020
Bakteeriopin professori neuvoo: Näin vankistat vastustuskykyäsi korona-aikana – "Sitä pidän nyt ykkösasiana"

Koronavirus iskee hyvin erilaisella voimalla sairastuttamiinsa ihmisiin. Turun yliopiston bakteeriopin professori neuvoo nyt, kuinka voit pitää omasta immuunikyvystäsi mahdollisimman hyvää huolta.


6.5.2020
Ruoka-allergisella on oikeus turvalliseen ruokailuun ja hyvään asiakaskokemukseen ravintolassa

Allergia-, iho- ja astmaliitto kampanjoi sen puolesta, että ruoka-allerginen voi olla tärkeä, mutta huomaamaton asiakas ravintolassa. Tieto tarjottavan ruuan kaikista aineosista tulee olla helposti saatavilla, ilman että allergikon tarvitsee tehdä ruokavaliostaan numeroa.